Mongolian kielioppiharjoitukset

Mongolian kielioppiaiheet

Uuden kielen oppiminen voi olla haastavaa mutta palkitsevaa yritystä. Mongoli, mongolikieli, jota puhutaan pääasiassa Mongoliassa ja osissa Pohjois-Kiinaa, ei ole poikkeus. Mongolian kielen oppiminen vaatii ainutlaatuisten ominaisuuksiensa ja rakenteidensa, kuten vokaaliharmonian, agglutinatiivisen morfologian, rikkaan kirjainmerkinnän ja postpositioiden ansiosta systemaattista lähestymistapaa sen kieliopin ymmärtämiseen. Tässä oppaassa hahmotellaan mongolian kieliopin keskeiset osa-alueet kielenoppimisen loogisessa järjestyksessä alkaen perusasioista, kuten substantiiveista ja artikkeleista, ja etenemällä monimutkaisempiin alueisiin, kuten aikamuotoihin ja lauseiden rakentamiseen.

1. Substantiivit:

Aloita mongolian kielen matkasi opettelemalla substantiiveja. Tähän sisältyy substantiivien eri kategorioiden ymmärtäminen, kuten yleiset ja erisnimet sekä niiden monikkomuodot. Kohtaat myös sijapäätteitä, jotka merkitsevät kieliopillisia rooleja, kuten aihetta, objektia, sijaintia ja suuntaa.

2. Artiklat:

Mongoliankielisiä artikkeleita ei käytetä samalla tavalla kuin englannissa. Mongolian kielessä ei ole määräisiä tai epämääräisiä artikkeleita. Sen sijaan määräisyyttä ilmaistaan kontekstin, sanajärjestyksen, demonstratiivien kuten tämän ja tuon avulla ja joskus sijamerkinnöillä, kuten määrättyjen suorien objektien akkusatiivilla.

3. Adjektiivit:

Mongolian adjektiivit edeltävät tyypillisesti substantiivejaan, mikä eroaa joidenkin oppijoiden englannista. He eivät ole samaa mieltä sukupuolesta tai lukumäärästä. Sinun on myös opittava muodostamaan komparatiivit ja superlatiivit, usein sanoilla kuten enemmän ja useimmat tai vertailevilla rakenteilla, joissa käytetään kuin.

4. Pronominit/määritteet:

Pronominit ja determinaattorit ovat olennaisia mongoliassa; Ne korvaavat substantiivit ja antavat tietoa määrästä, hallussapidosta ja muusta. Hallussapito näytetään yleisesti genetiivimuodoilla ja omistuspronomineilla, ja subjektipronominit voidaan jättää pois, kun ne ymmärretään asiayhteydestä. Tämänkaltaiset demonstratiivit, numerot ja kvantifioijat ovat keskeisiä määrittelijöitä.

5. Verbit:

Mongolian verbeillä on erilaisia muotoja aikamuodosta, aspektista ja tunnelmasta riippuen, ja ne on usein rakennettu jälkiliitteillä ja apusanoilla. Henkilöiden yksimielisyys on rajallinen, ja aiheet jätetään usein pois, jos ne ovat selviä. Aloita ei-menneisyyden ja menneisyyden perusmuodoista ja tutki sitten tavanomaisia, tulevaisuuden tarkoituksellisia ja modaalisia käyttötapoja.

6. Aikamuodot:

Kun olet oppinut verbin varret ja perusmuodot, syvenny mongolian aikamuotoon ja aspektiin. Tämä sisältää erojen ymmärtämisen tavanomaisen nykyisyyden, progressiivisen nykyisyyden, yksinkertaisen menneisyyden, menneisyyden perfektiivisen ja ei-menneisyyden tai tulevaisuuden tulkintojen välillä ja kuinka niitä käytetään eri yhteyksissä.

7. Jännittynyt vertailu:

Mongolian aikamuotojen vertailu auttaa ymmärtämään toimintojen järjestystä ja vivahteita. Saman verbin vertaaminen tavanomaisissa, progressiivisissa, menneissä ja ei-menneissä muodoissa antaa paremman käsityksen merkityseroista ja käytöstä.

8. Progressiivinen:

Mongolian kielessä progressiivista käytetään ilmaisemaan meneillään olevia toimia. Se muodostetaan käyttämällä verbivartaloa verbipäätteen kanssa ja apusanaa olla, joka ilmaistaan yleisesti muodossa, joka vastaa tekemistä.

9. Täydellinen progressiivinen:

Tätä merkitystä käytetään ilmaisemaan toimia, jotka ovat olleet käynnissä tiettyyn pisteeseen asti. Mongolian kielessä se ilmaistaan verbillä ja apusanoilla, kuten on tullut tai on ollut, jotka välittävät jatkuvuutta tähän päivään asti tai menneeseen vertailupisteeseen asti.

10. Konditionaalit:

Konditionaalit ilmaisevat hypoteettisia tilanteita ja niiden mahdollisia tuloksia. Ne ovat tärkeä osa mongolian kielioppia, ja ne muodostetaan tyypillisesti ehdollisilla jälkiliitteillä, jotka vastaavat if-muotoa, sekä rakenteilla, jotka ilmaisevat todellisia, potentiaalisia tai kontrafaktuaalisia tilanteita.

11. Adverbit:

Mongolian adverbit muokkaavat verbejä, adjektiiveja tai muita adverbejä. Ne tarjoavat tietoa tavasta, paikasta, ajasta, asteesta ja muusta. Monet tapaadverbit on johdettu adjektiiveista, joissa on adverbiaalipäätteet, ja on olemassa monia yleisiä adverbiaaleja ajalle ja tiheydelle.

12. Prepositiot:

Mongolian prepositiot toteutuvat ensisijaisesti postpositioina ja sijapäätteinä. Ne yhdistävät sanoja ja lauseita toisiinsa ja ilmaisevat ajan, paikan, suunnan, tarkoituksen, syyn ja muiden suhteita. Yleisten positioiden ja tapausjärjestelmän toimintojen oppiminen on olennaista.

13. Lauseet:

Lopuksi harjoittele lauseiden rakentamista. Mongolia noudattaa tyypillisesti subjektiobjektin verbin sanajärjestystä, käyttää aiheen korostusta partikkeleilla ja muodostaa kysymyksiä kysyvillä partikkeleilla ja intonaatiolla. Tämä edellyttää kaikkien aiemmin opittujen kielioppikohtien käyttämistä kontekstissa, mikä varmistaa mongolian kielen kattavan ymmärtämisen.