Esercizi sull’infinito per la grammatica finlandese

1. Minä haluan *mennä* kouluun. (Verbo modale “volere” seguito dall’infinito)
2. Hän voi *syödä* lounasta nyt. (Verbo modale “potere” seguito dall’infinito)
3. Me aiomme *matkustaa* Suomeen kesällä. (Verbo “intendere” seguito dall’infinito)
4. He osaavat *puhua* suomea hyvin. (Verbo “sapere” seguito dall’infinito)
5. Sinun täytyy *tehdä* kotitehtävät. (Verbo “dovere” seguito dall’infinito)
6. Lapsi oppii *lukea* nopeasti. (Verbo “imparare” seguito dall’infinito)
7. Voit *soittaa* minulle illalla. (Verbo modale “potere” seguito dall’infinito)
8. Meidän pitäisi *auttaa* ystävää. (Verbo modale “dovere/consiglio” seguito dall’infinito)
9. Hän haluaa *nukkua* pitkään huomenna. (Verbo “volere” seguito dall’infinito)
10. Minä en voi *tulla* juhliin. (Verbo modale “potere” seguito dall’infinito)

1. Menen kauppaan *ostamaan* maitoa. (Infinito con particella per indicare scopo)
2. Hän jäi kotiin *lukemaan* kirjaa. (Infinito con particella per indicare attività)
3. Me aloitamme *työskennellä* uudessa projektissa. (Infinito senza particella, verbo “iniziare”)
4. He haluavat *oppia* uutta kieltä. (Infinito semplice dopo verbo “volere”)
5. Sinun täytyy *mennä* lääkäriin. (Infinito semplice con verbo “dovere”)
6. Lapset rakastavat *leikkiä* ulkona. (Infinito semplice dopo verbo “amare”)
7. Opettaja pyysi minua *kirjoittamaan* esseen. (Infinito con particella dopo verbo chiedere)
8. Meidän pitää *siivota* huone ennen juhlia. (Infinito semplice dopo verbo “dovere”)
9. Hän aikoo *matkustaa* Eurooppaan ensi vuonna. (Infinito semplice dopo verbo “intendere”)
10. Haluan *nähdä* elokuvan tänä iltana. (Infinito semplice dopo verbo “volere”)