Substantiiviharjoitukset ovat kriittinen osa italian kieliopin opetus- ja oppimisprosessia. Tämä johtuu siitä, että italialaisilla substantiiveilla on erityisiä erityispiirteitä, jotka ovat ainutlaatuisia italian kielelle. Toisin kuin englannissa, italialaisilla substantiiveilla on sukupuoli, joko maskuliininen tai feminiininen, ja niiden päätteet määräävät ensisijaisesti tämän sukupuolen.

Yksi suosittu harjoitus on italialaisten substantiivien sukupuolen tunnistaminen. Opiskelijat oppivat usein säännön, jonka mukaan -o-päätteiset substantiivit ovat yleensä maskuliinisia ja -a-päätteiset ovat tyypillisesti feminiinisiä. ”-e”-päätteiset substantiivit voivat olla joko maskuliinisia tai feminiinisiä, mikä tuo mukanaan monimutkaisuutta ja vaatii lisää harjoittelua.

Monikkoharjoitukset ovat yleisiä myös italialaisia substantiiveja opiskeltaessa. Italian monikkomuotojen muodostamista koskevat säännöt sisältävät yleensä yksikön substantiivin loppuvokaalin muuttamisen. Maskuliiniset substantiivit, jotka päättyvät ”-o”:hen, menevät monikkomuodossaan ”-i”:hen, kun taas feminiiniset substantiivit ’-a’:sta ’-e:hen’. Tämä korostaa entisestään substantiivin sukupuolen tuntemisen tärkeyttä.

Myös esineiden käyttöön liittyvät harjoitukset ovat yleisiä. Italian kieliopissa käytetään määräisiä ja epämääräisiä artikkeleita, jotka ovat eri muotoisia sukupuolen, numeron ja seuraavan sanan ensimmäisen kirjaimen mukaan. Substantiiviharjoitusten säännöllinen harjoittelu muodostaa kriittisen perustan italian kielen hallitsemiselle.