Lauserakenneharjoituksilla on keskeinen rooli saksan kieliopin hallinnassa. Näissä harjoituksissa keskitytään lauseiden rakentamisen olennaisiin sääntöihin, jotka varmistavat tarkkuuden, selvyyden ja johdonmukaisuuden. Tärkein näistä säännöistä on verbi-toinen (V2) -rakenne, jossa verbi on lauseen toisella sijalla lauseen rakenteesta tai pituudesta riippumatta.

Harjoituksissa harjoitellaan tyypillisesti erilaisia lausetyyppejä: lauseita, kysymyksiä, käskyjä tai huudahduksia – jokainen vaatii erilaisia rakenteita. Esimerkiksi ensisijainen harjoitus sisältäisi sanojen järjestämisen lauseessa, jossa subjektit tulevat usein verbien edelle, kun taas kysymyksissä verbi yleensä edeltää subjekteja. Näiden harjoitusten vivahteet antavat oppilaille mahdollisuuden ymmärtää äärellisen verbin sijoittelun lauseeseen.

Lisäksi harjoitukset, joihin liittyy konjunktioiden käyttöä ja verbin asemien muuttamista, vahvistavat entisestään lauserakenteen perustaa. Esimerkiksi sanan ”weil” (koska) käyttäminen lähettää verbin lauseen loppuun, mikä muuttaa yleisen SVO-mallin (subjekti-verbi-objekti) SOV-malliksi, hienovarainen mutta ratkaiseva muutos.

Lisäksi alistavien konjunktioiden ja modaaliverbien intensiivisen käytön myötä saksan kieliopin lauserakennesäännöt voivat osoittautua monimutkaisiksi. Siksi tarkka ja tiukka lauserakenneharjoitusten rutiini on tärkeä saksan kielen taidon ja artikulaation hankkimisessa.