Abstrakti – Tiivistetty kuvaus tutkimuksen tai akateemisen tekstin sisällöstä, joka esitellään ennen varsinaista tekstiä.
Tutkielman abstrakti antaa lukijalle nopean käsityksen työn tavoitteista ja tuloksista.
Hypoteesi – Oletus tai teoria, jota ei ole vielä todistettu todeksi mutta jota tutkimuksessa testataan.
Tutkimuksen alussa esitettiin hypoteesi, että valo nopeuttaa kasvien kasvua.
Metodologia – Menetelmät ja teknikat, joita käytetään tiedon keräämiseen ja analysointiin tutkimuksessa.
Tutkimuksen metodologia perustui kvalitatiiviseen analyysiin haastattelujen ja havaintojen kautta.
Empiirinen – Tieto tai päätelmät perustuvat havaintoon tai kokeiluun, eivät teoriaan tai spekulaatioon.
Empiirinen tutkimus osoitti, että ilmastonmuutos vaikuttaa sademääriin.
Analyysi – Tietojen tarkastelu ja erittely, jonka tavoitteena on ymmärtää niitä syvemmin.
Datasta tehtiin perusteellinen analyysi, joka paljasti useita yllättäviä trendejä.
Lähdekritiikki – Lähteiden luotettavuuden ja merkityksellisyyden arviointi.
Kirjoittaessani tutkielmaa, lähdekritiikki oli keskeisessä roolissa lähteiden valinnassa.
Kirjallisuuskatsaus – Yhteenveto ja arviointi aiemmin julkaistusta materiaalista tiettyyn aiheeseen liittyen.
Kirjallisuuskatsaus tarjosi kattavan yleiskuvan tutkittavasta aiheesta.
Kvantitatiivinen – Tiedonkeruumenetelmä, joka perustuu määrälliseen, numeeriseen tiedon analysointiin.
Kvantitatiivinen tutkimusmetodi sopii erityisesti suurten datamäärien käsittelyyn.
Kvalitatiivinen – Tiedonkeruumenetelmä, joka perustuu laadulliseen eli ei-numeeriseen tiedon analysointiin.
Kvalitatiivinen lähestymistapa auttoi ymmärtämään syvällisesti haastateltavien kokemuksia.
Viitekehys – Teoreettinen lähtökohta tai malli, jonka puitteissa tutkimus suoritetaan.
Tutkimuksen viitekehys perustui sosiaalisen konstruktionismin teorioihin.
Julkaisu – Tutkimustulosten esittäminen kirjallisessa muodossa, yleensä lehdessä tai konferenssijulkaisussa.
Tutkimuksen tulokset on hyväksytty arvostetussa tieteellisessä julkaisussa.
Tutkimuskysymys – Kysymys tai joukko kysymyksiä, joihin tutkimus pyrkii vastaamaan.
Tutkimuksen keskeinen tutkimuskysymys liittyi kuluttajien ostokäyttäytymiseen.
Teoria – Järjestelmällinen selitysmalli ilmiöille, joka perustuu aikaisempiin havaintoihin ja kokeisiin.
Gravitaatioteoria selittää, miksi esineet putoavat maata kohti.
Validiteetti – Tutkimuksen tai mittarin kyky mitata juuri sitä, mitä sen on tarkoitus mitata.
Mittaustulosten validiteetti varmistettiin vertaamalla niitä tunnettuihin standardiarvoihin.
Luotettavuus – Tutkimuksen toistettavuus ja tulosten johdonmukaisuus eri tilanteissa.
Tutkimuksen luotettavuus testattiin suorittamalla kokeet useaan kertaan.