Viron kieli on mielenkiintoinen ja monipuolinen kieli, joka tarjoaa monia haasteita ja mahdollisuuksia kielten oppijoille. Erityisesti rahoitus- ja taloussanasto voi olla hyödyllistä, jos työskentelet kansainvälisissä tehtävissä tai olet kiinnostunut talousasioista Virossa. Tässä artikkelissa käsitellään joitakin keskeisiä rahoitus- ja taloustermistöjä viron kielellä, selitetään niiden merkitykset suomeksi ja annetaan esimerkkilauseet, jotta voit nähdä, miten näitä sanoja käytetään oikeassa kontekstissa.
Rahoitustermejä
Laen – Laina. Tämä tarkoittaa rahasummaa, jonka yksi osapuoli lainaa toiselta ja jonka maksaminen takaisin sovitaan tiettyjen ehtojen mukaisesti.
Ma võtsin pangast suure laenu, et osta uus auto.
Intress – Korko. Tämä on maksu, jonka lainanottaja maksaa lainanantajalle lainan käytöstä.
Selle laenu intressimäär on väga kõrge.
Laenuperiood – Laina-aika. Tämä tarkoittaa ajanjaksoa, jonka aikana laina on maksettava takaisin.
Laenuperiood selle laenu puhul on viis aastat.
Tagatis – Vakuus. Tämä on omaisuus tai varallisuus, jonka lainanottaja antaa lainanantajalle turvaksi lainan takaisinmaksusta.
Ta pakkus oma maja laenu tagatiseks.
Maksetähtpäev – Eräpäivä. Tämä on päivä, jolloin laina tai maksu on suoritettava.
Laenu maksetähtpäev on järgmine kuu.
Laenuintress – Lainakorko. Tämä on korko, joka lisätään lainan pääomaan.
Laenuintress võib varieeruda sõltuvalt turutingimustest.
Taloustermistöä
Majandus – Talous. Tämä tarkoittaa koko järjestelmää, joka käsittää tuotannon, jakelun ja kulutuksen tavaroista ja palveluista.
Eesti majandus on viimastel aastatel kiiresti kasvanud.
Kasum – Voitto. Tämä on tulojen ja kustannusten välinen positiivinen erotus.
Ettevõte teenis eelmisel aastal suurt kasumit.
Kahjum – Tappio. Tämä on tulojen ja kustannusten välinen negatiivinen erotus.
Kahjuks lõpetas ettevõte aasta kahjumiga.
Investeering – Investointi. Tämä tarkoittaa rahasummaa, joka sijoitetaan johonkin varallisuuteen tai projektiin tuottojen saamiseksi.
Ta tegi suure investeeringu kinnisvarasse.
Eelarve – Budjetti. Tämä on suunnitelma, joka koskee tuloja ja menoja tietyn ajanjakson aikana.
Valitsus kinnitas uue aasta eelarve.
Aktsia – Osake. Tämä on osuus yhtiön omistuksesta, joka antaa oikeuden osinkoon ja osallisuuteen yhtiön päätöksenteossa.
Ta ostis ettevõtte aktsiaid börsilt.
Börs – Pörssi. Tämä on markkinapaikka, jossa ostetaan ja myydään arvopapereita, kuten osakkeita ja joukkovelkakirjoja.
Tallinna börs on Eesti peamine väärtpaberiturg.
Dividendid – Osingot. Tämä on osa yhtiön voitosta, joka jaetaan osakkeenomistajille.
Ettevõte maksis sel aastal suuri dividende.
Inflatsioon – Inflaatio. Tämä on yleisen hintatason nousu, joka vähentää rahan ostovoimaa.
Inflatsioon on viimastel aastatel järk-järgult tõusnud.
Deflatsioon – Deflaatio. Tämä on yleisen hintatason lasku, joka lisää rahan ostovoimaa.
Deflatsioon võib põhjustada majanduskriisi.
Valuuta – Valuutta. Tämä on maan käyttämä rahayksikkö.
Eesti ametlik valuuta on euro.
Väärtus – Arvo. Tämä tarkoittaa hyödykkeen tai palvelun merkitystä, hintaa tai tärkeyttä.
Kulla väärtus on aastatega pidevalt tõusnud.
Hind – Hinta. Tämä on rahamäärä, joka maksetaan hyödykkeestä tai palvelusta.
Selle toote hind on väga kõrge.
Kulud – Kulut. Tämä on rahamäärä, joka käytetään hyödykkeiden tai palveluiden hankintaan.
Ettevõtte kulud on sel aastal suurenenud.
Tulud – Tulot. Tämä on rahamäärä, joka saadaan hyödykkeiden tai palveluiden myynnistä tai muista lähteistä.
Ettevõtte tulud on sel aastal kasvanud.
Kapital – Pääoma. Tämä on rahamäärä tai varallisuus, joka sijoitetaan liiketoimintaan.
Ettevõte vajab lisakapitali laienemiseks.
Võlg – Velka. Tämä on rahasumma, jonka yksi osapuoli on velkaa toiselle.
Tal on pangale suur võlg.
Laenuvõtja – Lainanottaja. Tämä on henkilö tai organisaatio, joka ottaa lainaa.
Laenuvõtja peab järgima kõiki lepingu tingimusi.
Laenuandja – Lainanantaja. Tämä on henkilö tai organisaatio, joka myöntää lainan.
Pank on laenuandja, kes määrab intressimäärad.
Väärtpaberid – Arvopaperit. Tämä on yleisnimitys osakkeille, joukkovelkakirjoille ja muille rahoitusinstrumenteille.
Investeerimine väärtpaberitesse võib olla riskantne.
Rahaülekanne – Rahansiirto. Tämä on rahamäärän siirto yhdeltä tililtä toiselle.
Ta tegi rahaülekande oma sõbra kontole.
Majanduskasv – Talouskasvu. Tämä on koko talouden tuotannon kasvu ajan myötä.
Eesti majanduskasv on olnud viimastel aastatel stabiilne.
Fiskaalpoliitika – Finanssipolitiikka. Tämä on hallituksen toimet, jotka liittyvät julkisiin menoihin ja verotukseen talouden ohjaamiseksi.
Valitsus on rakendanud ranget fiskaalpoliitikat.
Monetaarpoliitika – Rahapolitiikka. Tämä on keskuspankin toimet, jotka liittyvät rahamäärän ja korkotason säätelyyn talouden ohjaamiseksi.
Keskpank on muutnud oma monetaarpoliitikat inflatsiooni ohjamiseks.
Arvelduskonto – Käyttötili. Tämä on pankkitili, jota käytetään päivittäisiin rahansiirtoihin ja maksuihin.
Tal on arvelduskonto kohalikus pangas.
Hoiukonto – Säästötili. Tämä on pankkitili, joka on tarkoitettu rahojen säästämiseen ja jolle maksetaan korkoa.
Ta avas hoiukonto, et koguda raha tulevikuks.
Krediitkaart – Luottokortti. Tämä on maksukortti, jolla voi tehdä ostoksia ja maksaa myöhemmin takaisin.
Ta kasutab oma krediitkaarti sageli veebipoodides.
Deebetkaart – Pankkikortti. Tämä on maksukortti, jolla maksetaan suoraan pankkitililtä.
Deebetkaardiga saab maksta poes ja võtta raha automaadist.
Rahakursus – Valuuttakurssi. Tämä on yhden valuutan arvo suhteessa toiseen valuuttaan.
Euro ja dollari rahakursus on pidevalt muutumas.
Finantsanalüüs – Taloudellinen analyysi. Tämä on prosessi, jossa arvioidaan yrityksen taloudellista tilannetta.
Ettevõte viis läbi põhjaliku finantsanalüüsi enne investeeringu tegemist.
Bilanss – Tase. Tämä on yrityksen tilinpäätös, joka esittää varat, velat ja oman pääoman tiettynä ajankohtana.
Ettevõtte bilanss näitab tugevat finantsseisundit.
Kasumiaruanne – Tuloslaskelma. Tämä on raportti, joka esittää yrityksen tulot ja menot tietyn ajanjakson aikana.
Kasumiaruanne näitab ettevõtte majandustulemusi aasta lõpus.
Rahavoogude aruanne – Kassavirtalaskelma. Tämä on raportti, joka esittää yrityksen rahavirrat tietyn ajanjakson aikana.
Rahavoogude aruanne aitab jälgida ettevõtte likviidsust.
Likviidsus – Likviditeetti. Tämä tarkoittaa yrityksen kykyä täyttää lyhytaikaiset velvoitteet.
Ettevõtte likviidsus on paranenud tänu suurematele müügimahtudele.
Amortisatsioon – Poistot. Tämä on pitkäaikaisten omaisuuserien kulumisen tai arvonalenemisen kirjaaminen.
Ettevõte arvestab amortisatsiooni iga kuu lõpus.
Fikseeritud kulud – Kiinteät kulut. Nämä ovat kuluja, jotka pysyvät samoina riippumatta tuotannon määrästä.
Fikseeritud kulud sisaldavad renti ja kindlustust.
Muud kulud – Muuttuvat kulut. Nämä ovat kuluja, jotka vaihtelevat tuotannon määrän mukaan.
Muud kulud sõltuvad tooraine hindadest.
Brutotulu – Bruttotulo. Tämä on kokonaistulo ennen verojen ja muiden vähennysten vähentämistä.
Tema brutotulu on sel aastal oluliselt kasvanud.
Nettotulu – Nettotulo. Tämä on tulo, joka jää jäljelle verojen ja muiden vähennysten jälkeen.
Tema netotulu on pärast maksude maksmist väiksem.
Omakapital – Oma pääoma. Tämä on osuus yrityksen varoista, joka jää jäljelle kaikkien velkojen maksamisen jälkeen.
Omakapital on ettevõtte finantsilise tervise näitaja.
Võlakiri – Joukkovelkakirja. Tämä on lainainstrumentti, jonka avulla yritykset ja hallitukset voivat kerätä varoja.
Ta investeeris ettevõtte võlakirjadesse.
Krediidireiting – Luottoluokitus. Tämä on arvio yrityksen tai valtion kyvystä maksaa takaisin lainoja.
Ettevõtte krediidireiting on AAA, mis näitab tugevat finantsseisundit.
Toivottavasti tämä artikkeli on auttanut sinua ymmärtämään paremmin rahoitus- ja taloustermistöä viron kielellä. Näiden termien hallitseminen voi olla erittäin hyödyllistä, kun kommunikoit virolaisessa liiketoimintaympäristössä tai seuraat Viron taloutta. Muista harjoitella näitä termejä säännöllisesti ja käyttää niitä mahdollisimman paljon oikeissa tilanteissa!