Perusfraasit ja -tervehdykset

Kun opettelet uutta kieltä, on tärkeää aloittaa perusfraaseista ja tervehdyksistä. Nämä auttavat sinua tekemään hyvän ensivaikutelman ja luomaan yhteyden paikallisiin ihmisiin.

– **Namaste** (नमस्ते) – Hei / Terve / Näkemiin
– **Dhanyabaad** (धन्यवाद) – Kiitos
– **Kripaya** (कृपया) – Ole hyvä / Pyydän
– **Ho** (हो) – Kyllä
– **Hoina** (हैन) – Ei
– **Tapai lai kasto chha?** (तपाईलाई कस्तो छ?) – Kuinka voit?
– **Mero naam … ho.** (मेरो नाम … हो) – Minun nimeni on …
– **Sanchai chhu.** (सन्चै छु) – Minä voin hyvin.
– **Ma Nepal bata ho.** (म नेपाल बाट हो) – Olen kotoisin Nepalista.

Numerot

Numerot ovat tärkeitä jokapäiväisessä elämässä, olipa kyseessä sitten ostokset, ajan kysyminen tai suunnistaminen. Tässä on perusnumerot yhdestä kymmeneen:

– **Ek** (एक) – Yksi
– **Dui** (दुई) – Kaksi
– **Tiin** (तीन) – Kolme
– **Chaar** (चार) – Neljä
– **Paanch** (पाँच) – Viisi
– **Chha** (छ) – Kuusi
– **Saat** (सात) – Seitsemän
– **Aath** (आठ) – Kahdeksan
– **Nau** (नौ) – Yhdeksän
– **Dus** (दस) – Kymmenen

Yleiset sanastot

Seuraavat sanat ovat hyödyllisiä eri tilanteissa, kuten ravintolassa, kaupassa tai matkustettaessa.

Ruoka ja juoma

– **Pani** (पानी) – Vesi
– **Chiya** (चिया) – Tee
– **Dudh** (दूध) – Maito
– **Bhat** (भात) – Riisi
– **Masu** (मासु) – Liha
– **Tarkari** (तरकारी) – Kasvikset
– **Roti** (रोटी) – Leipä
– **Aalu** (आलु) – Peruna
– **Chiura** (चिउरा) – Murskattu riisi
– **Mo:mo** (म:म) – Nepalin dumpling

Värit

– **Rato** (रातो) – Punainen
– **Nilo** (निलो) – Sininen
– **Hariyo** (हरियो) – Vihreä
– **Kalo** (कालो) – Musta
– **Seto** (सेतो) – Valkoinen
– **Pahenlo** (पहेंलो) – Keltainen

Kulkuneuvot

– **Gadi** (गाडी) – Auto
– **Bus** (बस) – Bussi
– **Cycle** (साइकल) – Polkupyörä
– **Hawaijahaj** (हवाईजहाज) – Lentokone
– **Railgadi** (रेलगाडी) – Juna
– **Taxi** (ट्याक्सी) – Taks

Perhesuhteet

– **Baa** (बाबा) – Isä
– **Aama** (आमा) – Äiti
– **Dai** (दाइ) – Isoveli
– **Bhai** (भाई) – Pikkuveli
– **Didi** (दिदी) – Isosisko
– **Baini** (बहिनी) – Pikkusisko
– **Shriman** (श्रीमान) – Aviomies
– **Shrimati** (श्रीमती) – Vaimo
– **Chhora** (छोरा) – Poika
– **Chhori** (छोरी) – Tytär

Kysymykset ja vastaukset

Kysymysten esittäminen on keskeinen osa kommunikaatiota. Tässä on muutamia yleisiä kysymyksiä ja vastauksia.

– **Yo k ho?** (यो के हो?) – Mikä tämä on?
– **Yo kasto chha?** (यो कस्तो छ?) – Millaista tämä on?
– **Tapai ko naam ke ho?** (तपाईको नाम के हो?) – Mikä on sinun nimesi?
– **Tapai kahaan bata ho?** (तपाई कहाँ बाट हो?) – Mistä olet kotoisin?
– **Yo kati ho?** (यो कति हो?) – Paljonko tämä maksaa?
– **Yo kun chha?** (यो कुन छ?) – Mikä tämä on? (viitaten valintaan)
– **Yo kahile ho?** (यो कहिले हो?) – Milloin tämä on?

Hyödyllisiä lauseita matkustamiseen

Matkustaminen voi olla haastavaa, jos ei osaa paikallista kieltä. Tässä on muutamia hyödyllisiä lauseita, jotka voivat tehdä matkasta sujuvamman.

– **Ma hotel khojdai chu.** (म होटल खोज्दै छु।) – Etsin hotellia.
– **Yaha wi-fi chha?** (यहाँ वाइ-फाइ छ?) – Onko täällä wi-fi?
– **Sasto hotel kahaa chha?** (सस्तो होटल कहाँ छ?) – Missä on edullinen hotelli?
– **Ma Nepali bolna sakdina.** (म नेपाली बोल्न सक्दिन।) – En osaa puhua nepaliksi.
– **Ma haraye.** (म हराएँ।) – Olen eksynyt.
– **Maile bujhina.** (मैले बुझिन।) – En ymmärrä.
– **Yaha toilet kahaa chha?** (यहाँ ट्यालेट कहाँ छ?) – Missä on vessa?

Ostosfraasit

Ostokset voivat olla nautinnollisia ja vähemmän stressaavia, jos osaat muutamia perusfraaseja.

– **Yo kati ko ho?** (यो कति को हो?) – Kuinka paljon tämä maksaa?
– **Ke yo sasto chha?** (के यो सस्तो छ?) – Onko tämä halpa?
– **Ma yo lina chahanchhu.** (म यो लिन चाहन्छु।) – Haluan ostaa tämän.
– **Kripaya bill dinuhos.** (कृपया बिल दिनुहोस्।) – Voisitteko antaa laskun, kiitos.
– **Ke tapai sasto maa dinuhunchha?** (के तपाई सस्तोमा दिनुहुन्छ?) – Voitteko antaa alennusta?

Ajan ja päivämäärän kysyminen

Aika ja päivämäärä ovat tärkeitä tietoja, joita tarvitset päivittäisessä elämässä. Tässä on muutamia esimerkkejä:

– **Kati bajyo?** (कति बज्यो?) – Paljonko kello on?
– **Ajako tarik ke ho?** (आजको तारिख के हो?) – Mikä on tämän päivän päivämäärä?
– **Bholi ke ho?** (भोलि के हो?) – Mikä päivä huomenna on?
– **Ma kati samay samma yahaa basna sakchhu?** (म कति समय सम्म यहाँ बस्न सक्छु?) – Kuinka kauan voin jäädä tänne?

Säätilasta puhuminen

Säätilasta keskusteleminen on yleinen small talk -aihe. Tässä on muutamia hyödyllisiä lauseita:

– **Aaja kasto mausam chha?** (आज कस्तो मौसम छ?) – Millainen sää tänään on?
– **Aaja garmi chha.** (आज गर्मी छ।) – Tänään on kuuma.
– **Bholi pani parne chha.** (भोलि पानी पर्ने छ।) – Huomenna sataa.
– **Yo samayma yahaa huri aye chha.** (यो समयमा यहाँ हुरी आएको छ।) – Tähän aikaan vuodesta täällä on myrskyjä.

Yleisluontoiset sanat ja fraasit

Lopuksi, tässä on muutamia yleisluontoisia sanoja ja fraaseja, jotka voivat olla hyödyllisiä eri tilanteissa.

– **Sahaj** (सजिलो) – Helppo
– **Gaaro** (गाह्रो) – Vaikea
– **Tika chha.** (ठिक छ।) – Se on kunnossa.
– **Malai thaha chhaina.** (मलाई थाहा छैन।) – En tiedä.
– **Bistarai bolnus.** (बिस्तारै बोल्नुहोस्।) – Puhukaa hitaasti.
– **Kripaya ekchhin parkhanus.** (कृपया एकछिन पर्खनुहोस्।) – Odottakaa hetki, kiitos.
– **Maile yo garna sakchhu?** (मैले यो गर्न सक्छु?) – Voinko tehdä tämän?
– **Malai sahayog garnuhos.** (मलाई सहयोग गर्नुहोस्।) – Auttaisitteko minua, kiitos.

Nepalin kielen oppiminen voi olla haastavaa, mutta se on myös erittäin palkitsevaa. Kun opit perussanastoa ja -fraaseja, voit paremmin ymmärtää ja osallistua paikalliseen kulttuuriin ja yhteisöön. Toivottavasti tämä artikkeli on antanut sinulle hyvän alun matkallesi nepalin kielen oppimiseen. Muista harjoitella säännöllisesti ja älä pelkää tehdä virheitä – ne ovat osa oppimisprosessia. Onnea matkaan!