Perusfraasit ja -tervehdykset
Kun opettelet uutta kieltä, on tärkeää aloittaa perusfraaseista ja tervehdyksistä. Nämä auttavat sinua tekemään hyvän ensivaikutelman ja luomaan yhteyden paikallisiin ihmisiin.
– Namaste (नमस्ते) – Hei / Terve / Näkemiin
– Dhanyabaad (धन्यवाद) – Kiitos
– Kripaya (कृपया) – Ole hyvä / Pyydän
– Ho (हो) – Kyllä
– Hoina (हैन) – Ei
– Tapai lai kasto chha? (तपाईलाई कस्तो छ?) – Kuinka voit?
– Mero naam … ho. (मेरो नाम … हो) – Minun nimeni on …
– Sanchai chhu. (सन्चै छु) – Minä voin hyvin.
– Ma Nepal bata ho. (म नेपाल बाट हो) – Olen kotoisin Nepalista.
Numerot
Numerot ovat tärkeitä jokapäiväisessä elämässä, olipa kyseessä sitten ostokset, ajan kysyminen tai suunnistaminen. Tässä on perusnumerot yhdestä kymmeneen:
– Ek (एक) – Yksi
– Dui (दुई) – Kaksi
– Tiin (तीन) – Kolme
– Chaar (चार) – Neljä
– Paanch (पाँच) – Viisi
– Chha (छ) – Kuusi
– Saat (सात) – Seitsemän
– Aath (आठ) – Kahdeksan
– Nau (नौ) – Yhdeksän
– Dus (दस) – Kymmenen
Yleiset sanastot
Seuraavat sanat ovat hyödyllisiä eri tilanteissa, kuten ravintolassa, kaupassa tai matkustettaessa.
Ruoka ja juoma
– Pani (पानी) – Vesi
– Chiya (चिया) – Tee
– Dudh (दूध) – Maito
– Bhat (भात) – Riisi
– Masu (मासु) – Liha
– Tarkari (तरकारी) – Kasvikset
– Roti (रोटी) – Leipä
– Aalu (आलु) – Peruna
– Chiura (चिउरा) – Murskattu riisi
– Mo:mo (म:म) – Nepalin dumpling
Värit
– Rato (रातो) – Punainen
– Nilo (निलो) – Sininen
– Hariyo (हरियो) – Vihreä
– Kalo (कालो) – Musta
– Seto (सेतो) – Valkoinen
– Pahenlo (पहेंलो) – Keltainen
Kulkuneuvot
– Gadi (गाडी) – Auto
– Bus (बस) – Bussi
– Cycle (साइकल) – Polkupyörä
– Hawaijahaj (हवाईजहाज) – Lentokone
– Railgadi (रेलगाडी) – Juna
– Taxi (ट्याक्सी) – Taks
Perhesuhteet
– Baa (बाबा) – Isä
– Aama (आमा) – Äiti
– Dai (दाइ) – Isoveli
– Bhai (भाई) – Pikkuveli
– Didi (दिदी) – Isosisko
– Baini (बहिनी) – Pikkusisko
– Shriman (श्रीमान) – Aviomies
– Shrimati (श्रीमती) – Vaimo
– Chhora (छोरा) – Poika
– Chhori (छोरी) – Tytär
Kysymykset ja vastaukset
Kysymysten esittäminen on keskeinen osa kommunikaatiota. Tässä on muutamia yleisiä kysymyksiä ja vastauksia.
– Yo k ho? (यो के हो?) – Mikä tämä on?
– Yo kasto chha? (यो कस्तो छ?) – Millaista tämä on?
– Tapai ko naam ke ho? (तपाईको नाम के हो?) – Mikä on sinun nimesi?
– Tapai kahaan bata ho? (तपाई कहाँ बाट हो?) – Mistä olet kotoisin?
– Yo kati ho? (यो कति हो?) – Paljonko tämä maksaa?
– Yo kun chha? (यो कुन छ?) – Mikä tämä on? (viitaten valintaan)
– Yo kahile ho? (यो कहिले हो?) – Milloin tämä on?
Hyödyllisiä lauseita matkustamiseen
Matkustaminen voi olla haastavaa, jos ei osaa paikallista kieltä. Tässä on muutamia hyödyllisiä lauseita, jotka voivat tehdä matkasta sujuvamman.
– Ma hotel khojdai chu. (म होटल खोज्दै छु।) – Etsin hotellia.
– Yaha wi-fi chha? (यहाँ वाइ-फाइ छ?) – Onko täällä wi-fi?
– Sasto hotel kahaa chha? (सस्तो होटल कहाँ छ?) – Missä on edullinen hotelli?
– Ma Nepali bolna sakdina. (म नेपाली बोल्न सक्दिन।) – En osaa puhua nepaliksi.
– Ma haraye. (म हराएँ।) – Olen eksynyt.
– Maile bujhina. (मैले बुझिन।) – En ymmärrä.
– Yaha toilet kahaa chha? (यहाँ ट्यालेट कहाँ छ?) – Missä on vessa?
Ostosfraasit
Ostokset voivat olla nautinnollisia ja vähemmän stressaavia, jos osaat muutamia perusfraaseja.
– Yo kati ko ho? (यो कति को हो?) – Kuinka paljon tämä maksaa?
– Ke yo sasto chha? (के यो सस्तो छ?) – Onko tämä halpa?
– Ma yo lina chahanchhu. (म यो लिन चाहन्छु।) – Haluan ostaa tämän.
– Kripaya bill dinuhos. (कृपया बिल दिनुहोस्।) – Voisitteko antaa laskun, kiitos.
– Ke tapai sasto maa dinuhunchha? (के तपाई सस्तोमा दिनुहुन्छ?) – Voitteko antaa alennusta?
Ajan ja päivämäärän kysyminen
Aika ja päivämäärä ovat tärkeitä tietoja, joita tarvitset päivittäisessä elämässä. Tässä on muutamia esimerkkejä:
– Kati bajyo? (कति बज्यो?) – Paljonko kello on?
– Ajako tarik ke ho? (आजको तारिख के हो?) – Mikä on tämän päivän päivämäärä?
– Bholi ke ho? (भोलि के हो?) – Mikä päivä huomenna on?
– Ma kati samay samma yahaa basna sakchhu? (म कति समय सम्म यहाँ बस्न सक्छु?) – Kuinka kauan voin jäädä tänne?
Säätilasta puhuminen
Säätilasta keskusteleminen on yleinen small talk -aihe. Tässä on muutamia hyödyllisiä lauseita:
– Aaja kasto mausam chha? (आज कस्तो मौसम छ?) – Millainen sää tänään on?
– Aaja garmi chha. (आज गर्मी छ।) – Tänään on kuuma.
– Bholi pani parne chha. (भोलि पानी पर्ने छ।) – Huomenna sataa.
– Yo samayma yahaa huri aye chha. (यो समयमा यहाँ हुरी आएको छ।) – Tähän aikaan vuodesta täällä on myrskyjä.
Yleisluontoiset sanat ja fraasit
Lopuksi, tässä on muutamia yleisluontoisia sanoja ja fraaseja, jotka voivat olla hyödyllisiä eri tilanteissa.
– Sahaj (सजिलो) – Helppo
– Gaaro (गाह्रो) – Vaikea
– Tika chha. (ठिक छ।) – Se on kunnossa.
– Malai thaha chhaina. (मलाई थाहा छैन।) – En tiedä.
– Bistarai bolnus. (बिस्तारै बोल्नुहोस्।) – Puhukaa hitaasti.
– Kripaya ekchhin parkhanus. (कृपया एकछिन पर्खनुहोस्।) – Odottakaa hetki, kiitos.
– Maile yo garna sakchhu? (मैले यो गर्न सक्छु?) – Voinko tehdä tämän?
– Malai sahayog garnuhos. (मलाई सहयोग गर्नुहोस्।) – Auttaisitteko minua, kiitos.
Nepalin kielen oppiminen voi olla haastavaa, mutta se on myös erittäin palkitsevaa. Kun opit perussanastoa ja -fraaseja, voit paremmin ymmärtää ja osallistua paikalliseen kulttuuriin ja yhteisöön. Toivottavasti tämä artikkeli on antanut sinulle hyvän alun matkallesi nepalin kielen oppimiseen. Muista harjoitella säännöllisesti ja älä pelkää tehdä virheitä – ne ovat osa oppimisprosessia. Onnea matkaan!
