Latvian kieli on täynnä rikkaita perinteitä ja monipuolista sanastoa, joka liittyy erityisesti festivaaleihin ja juhliin. Jos olet kiinnostunut osallistumaan latvialaisiin juhliin tai haluat vain oppia lisää tästä kiehtovasta kielestä, tässä on kattava opas keskeisiin sanoihin ja ilmauksiin, joita voit käyttää.
Latvian sanasto festivaaleja varten
Svētki – Juhlat tai festivaali.
Mēs svinam Līgo svētkus katru gadu.
Latviassa on monia svētki, kuten Līgo svētki ja Jāņi.
Jāņi – Juhannus.
Jāņos mēs dziedam un dejojam līdz rītam.
Jāņi on yksi tärkeimmistä juhlista Latviassa, ja sitä vietetään kesäkuun lopussa.
Dziesma – Laulu.
Šī dziesma ir ļoti populāra Līgo svētkos.
Juhlissa lauluilla eli dziesma on tärkeä rooli.
Deja – Tanssi.
Viņi dejo tradicionālās dejas Jāņos.
Deja on olennainen osa latvialaisia juhlia.
Juhlien valmistelut
Galds – Pöytä.
Mēs uzklājam galdu ar dažādiem ēdieniem.
Juhlissa pöytä eli galds katetaan perinteisillä ruoilla.
Ēdiens – Ruoka.
Latviešu ēdiens ir ļoti garšīgs.
Juhlissa tarjotaan paljon erilaisia ēdiens, kuten sklandrausis ja pelēkie zirņi ar speķi.
Dzēriens – Juoma.
Svētku galdā vienmēr ir daudz dzērienu.
Latvialaisissa juhlissa juomat eli dzēriens ovat tärkeitä, kuten kotikalja ja erilaiset liköörit.
Rotājums – Koriste.
Mēs izrotājam māju ar ziediem un zaļumiem.
Koristeet eli rotājums ovat tärkeä osa juhlan tunnelmaa.
Uguns – Tuli.
Jāņu naktī mēs kuram lielu uguni.
Juhannuksena sytytetään suuri tuli eli uguns, joka symboloi valoa ja lämpöä.
Perinteiset latvialaiset juhlat
Lieldienas – Pääsiäinen.
Lieldienās mēs krāsojam olas.
Lieldienas on tärkeä uskonnollinen juhla, jota vietetään keväällä.
Ziemassvētki – Joulu.
Ziemassvētkos mēs rotājam eglīti.
Ziemassvētki on perhejuhla, jota vietetään joulukuussa ja siihen liittyy monia perinteitä.
Miķeļi – Sadonkorjuujuhla.
Miķeļos mēs svinam ražas beigas.
Miķeļi on sadonkorjuujuhla, jota vietetään syksyllä.
Latvijas Republikas proklamēšanas diena – Latvian itsenäisyyspäivä.
Mēs svinam Latvijas Republikas proklamēšanas dienu 18. novembrī.
Tätä tärkeää juhlaa vietetään 18. marraskuuta.
Juhlatunnelma
Prieks – Ilo.
Svētku laikā mēs jūtam lielu prieku.
Juhlissa ilo eli prieks on aina läsnä.
Draugi – Ystävät.
Mēs aicinām draugus uz svētkiem.
Ystävät eli draugi tekevät juhlasta aina paremman.
Ģimene – Perhe.
Svētki ir laiks, kad visa ģimene sanāk kopā.
Perhe eli ģimene on tärkeä osa juhlia Latviassa.
Dziesmu svētki – Laulujuhla.
Dziesmu svētkos piedalās daudz cilvēku no visas Latvijas.
Dziesmu svētki on suuri tapahtuma, jossa lauletaan ja tanssitaan.
Kopā – Yhdessä.
Mēs svinam svētkus kopā.
Juhlia vietetään usein yhdessä eli kopā läheisten kanssa.
Yhteenveto
Latvian kielessä on paljon ainutlaatuista sanastoa, joka liittyy festivaaleihin ja juhliin. Näiden sanojen ja ilmausten oppiminen voi rikastuttaa kokemustasi latvialaisista juhlista ja auttaa sinua ymmärtämään paremmin tämän kulttuurin perinteitä. Toivottavasti tämä sanasto auttaa sinua nauttimaan latvialaisista juhlista entistä enemmän!