Jól ja joulu

Jól on vanha islantilainen sana, joka juontaa juurensa muinaisnorjan sanaan jól. Se viittaa talvipäivänseisauksen aikaan pidettyihin pakanallisiin juhliin, joita vietettiin Pohjoismaissa ennen kristinuskon saapumista. Tämä juhla-aika oli tärkeä, sillä se merkitsi talven puolivälin saavuttamista ja valon palaamista. Kun kristinusko levisi Pohjoismaihin, jól-juhla sulautui kristilliseen joulunviettoon, ja sana säilyi käytössä.

Suomen kielen sana joulu on lainattu muinaisnorjasta, ja se tarkoittaa samaa kuin islantilainen Jól. Kuten Islannissa, myös Suomessa joulu on nykyään kristillinen juhla, mutta siihen liittyy yhä monia pakanallisia perinteitä, kuten kynttilöiden sytyttäminen, juhlaruoat ja lahjojen antaminen.

Joulun perinteet Islannissa ja Suomessa

Islannissa Jól alkaa 24. joulukuuta ja kestää 6. tammikuuta saakka. Tämän ajanjakson aikana islantilaiset viettävät useita juhlapäiviä, kuten aðfangadagskvöld (jouluaatto), jóladagur (joulupäivä) ja gamlársdagur (uudenvuodenaatto). Perinteisiin kuuluu muun muassa perheen kanssa vietetty aika, erityisten juhlaruokien nauttiminen ja lahjojen antaminen.

Suomessa joulu alkaa myös jouluaatosta ja kestää loppiaiseen eli 6. tammikuuta saakka. Suomalaiset viettävät joulua perheen kanssa, syövät perinteisiä jouluruokia, kuten kinkkua, laatikoita ja joulutorttuja, sekä jakavat lahjoja. Suomessa joulupukki, joka tunnetaan myös nimellä Joulupukki, tuo lahjat lapsille jouluaattona.

Jólasveinn ja joulutonttu

Islantilainen jólasveinn tarkoittaa suomeksi joulutonttua, mutta sen merkitys ja perinteet poikkeavat jonkin verran suomalaisesta joulutontusta. Islannissa on perinteisesti 13 jólasveinn-hahmoa, jotka vierailevat lapsien luona ennen jouluaattoa.

Jólasveinarnir ja heidän tarinansa

Islantilaiset jólasveinarnir eli joulutontut ovat osa vanhaa kansanperinnettä. He ovat vuoristossa asuvia olentoja, jotka tulevat alas kylään joulukuun 12. päivästä lähtien. Jokainen jólasveinn saapuu yksitellen, ja heillä kaikilla on omat erikoispiirteensä ja nimensä, jotka kuvaavat heidän luonnettaan ja tapojaan.

Esimerkiksi Stekkjastaur on ensimmäinen jólasveinn, joka saapuu 12. joulukuuta. Hänen nimensä tarkoittaa ”lammaskarsinaa”, ja hänen kerrotaan kiusaavan lampaita. Giljagaur saapuu seuraavana päivänä ja piilottelee navetoissa juomassa maitoa. Jokainen jólasveinn saapuu vuorollaan, kunnes viimeinen, Kertasníkir, saapuu jouluaattoa edeltävänä päivänä. Tämän jälkeen jólasveinarnir alkavat palata vuorille yksi kerrallaan, kunnes viimeinen lähtee 6. tammikuuta, joka tunnetaan Islannissa nimellä þrettándinn.

Suomalaiset joulutontut

Suomessa joulutonttu on myös tärkeä osa joulun perinnettä, mutta heillä ei ole yhtä yksityiskohtaisia tarinoita kuin islantilaisilla jólasveinarnir. Suomalaiset joulutontut ovat usein kuvattu pieniksi, punalakkisiksi olennoiksi, jotka auttavat Joulupukkia valmistautumaan jouluun. He valmistavat leluja, paketoivat lahjoja ja tarkkailevat, ovatko lapset olleet kilttejä vai tuhmia.

Joulupukki ja islantilainen Jólakötturinn

Suomalaisessa joulunvietossa tärkeä hahmo on tietysti Joulupukki, joka tuo lahjat lapsille. Joulupukki asuu Korvatunturilla, ja hänellä on apunaan monet joulutontut. Tämä perinne on levinnyt laajalle ympäri maailmaa, ja monissa maissa tunnetaan suomalainen Joulupukki.

Islannissa sen sijaan ei ole yhtä vastaavaa hahmoa kuin Joulupukki. Sen sijaan siellä kerrotaan tarinaa Jólakötturinn-kissasta eli joulukissasta. Tarinan mukaan Jólakötturinn on valtava kissa, joka vaeltelee maaseudulla jouluna ja syö lapset, jotka eivät ole saaneet uusia vaatteita jouluksi. Tämä tarina on peräisin vanhasta perinteestä, jonka mukaan kaikilla tulisi olla uudet vaatteet jouluksi, ja se on tarkoitettu kannustamaan ihmisiä ahkeruuteen ja työntekoon.

Yhteenveto

Islannin ja Suomen jouluperinteet ovat rikkaat ja monipuoliset, ja vaikka niissä on paljon yhtäläisyyksiä, löytyy myös mielenkiintoisia eroja. Jól ja joulu ovat molemmat tärkeitä juhlia, joihin liittyy paljon perinteitä ja tapoja. Islannin jólasveinn-hahmot ja suomalaiset joulutontut ovat molemmat keskeisiä osia joulunvietossa, mutta heidän tarinansa ja roolinsa eroavat toisistaan.

Joulun aikaan on mielenkiintoista tutustua eri maiden perinteisiin ja oppia, miten samat juhlat voivat saada erilaisia muotoja eri kulttuureissa. Toivottavasti tämä artikkeli on avannut hieman enemmän islantilaisia ja suomalaisia jouluperinteitä ja auttanut ymmärtämään, mitä eroa on sanoilla Jól ja Jólasveinn sekä joulu ja joulutonttu.