Ruotsinkieliset termit viikinkiajalta tarjoavat mielenkiintoisen katsauksen tuon ajan kulttuuriin ja elämään. Tässä artikkelissa käsitellään joitakin historiallisia ruotsinkielisiä sanoja, jotka ovat peräisin viikinkiajalta, niiden merkityksiä ja käyttöä.

Drakkar – Viikinkilaivan tyyppi, joka oli tunnettu nopeudestaan ja lohikäärmeen pään muotoisesta keulasta.
Vikingarna seglade över haven i sina snabba drakkar.

Hövding – Viikinkiyhteisön johtaja, joka valittiin usein sotilaallisen kyvykkyyden ja johtajuuden perusteella.
Hövdingen ledde sin stam med stor visdom.

Runeberg – Muinaisskandinaavinen kirjoitusjärjestelmä, jota käytettiin muun muassa muistomerkkeihin kaiverrettuihin kirjoituksiin.
De gamla runstenarna bär inskriptioner skrivna i runeberg.

Skald – Runoilija ja lauluntekijä viikinkiajalla, joka säilytti yhteisön historian ja sankaritarinat laulujensa kautta.
Skalden sjöng om hjältarnas bedrifter vid lägerelden.

Thing – Kokoontuminen, jossa viikingit keskustelivat laeista ja tekivät tärkeitä päätöksiä.
Alla fria män var välkomna att delta i thinget.

Valknut – Symboli, joka liitetään usein Odin-jumalaan ja jota käytettiin seremoniallisissa yhteyksissä.
Valknuten är en symbol för krigarens död och Odins skydd.

Mejsel – Työkalu, jota käytettiin puun, kiven tai metallin kaivertamiseen, erityisesti laivojen ja aseiden koristelussa.
Hantverkaren använde en mejsel för att skulptera detaljerna på drakkens bog.

Fornyrðislag – Runomitta, jota käytettiin muinaisskandinaavisessa runoudessa ja joka perustuu allitteraatioon.
Eddans poesi är ofta skriven i fornyrðislag.

Berserkr – Soturi, joka taisteli transsimaisessa raivossa, usein uskoen olevansa karhun tai suden hengen riivaama.
Berserkerna fruktades för sin oförutsägbara och våldsamma natur.

Seidr – Vanha skandinaavinen noituuden muoto, joka käsitteli ennustamista ja kohtalon muokkaamista.
Seidr användes för att se in i framtiden och påverka ödets gång.

Völvur – Naisnoita tai ennustaja viikinkikulttuurissa, joka harjoitti seidr-magiaa.
Völvurna hölls i hög aktning för sin kunskap och sina förmågor.

Knarr – Tyyppi viikinkilaiva, jota käytettiin pääasiassa kaupankäyntiin, tunnettu laajasta lastitilastaan.
Knarren var lastad med varor från fjärran länder.

Allting – Viikinkiajan lainsäädäntöelin, joka kokoontui keskustelemaan ja päättämään yhteisön asioista.
Alltinget spelade en central roll i samhällsstyrningen.

Vedergällning – Kostotoimi tai oikeudenmukainen rangaistus viikinkilain mukaan.
Vedergällningen var sträng men ansågs nödvändig för att upprätthålla ordningen.

Blót – Uhritoimitus, jossa viikingit uhrasivat eläimiä tai esineitä jumalilleen.
Under blótet offrades djur till gudarna för att vinna deras ynnest.

Skjöldmö – Naissoturi viikinkiajalla, joka taisteli rinnalla miesten kanssa.
Skjöldmön var kända för sitt mod och sin stridsfärdighet.

Härjad – Ryöstöretki, jossa viikingit lähtivät saalistamaan ja valloittamaan uusia alueita.
Vikingarna härjade kusterna längs Nordatlanten.

Runor – Kirjoitusmerkit, joita käytettiin muinaisessa Pohjolassa ja jotka perustuivat runeberg-järjestelmään.
Runorna på stenen berättar en historia från forntiden.

Uppsala – Merkittävä kulttuurinen ja uskonnollinen keskus viikinkiajalla, joka sijaitsi nykyisen Ruotsin alueella.
Uppsala var en viktig mötesplats för religiösa ceremonier.

Viking – Viikinki tarkoittaa seikkailijaa tai soturia, joka osallistui merimatkoille ja valloitusretkiin.
Vikingarna var skickliga sjömän och krigare.