Aloitetaan perusaikasanastolla. Näitä sanoja käytetään usein arkipäivän keskusteluissa ja ne ovat välttämättömiä ajan ilmaisemiseksi.

– Nu – nyt
– Idag – tänään
– Imorgon – huomenna
– Igår – eilen
– Vecka – viikko
– Månad – kuukausi
– År – vuosi

Viikonpäivät ja kuukaudet

On myös tärkeää tuntea viikonpäivät ja kuukaudet ruotsiksi. Tässä ovat ne suomeksi ja ruotsiksi:

– Maanantai – Måndag
– Tiistai – Tisdag
– Keskiviikko – Onsdag
– Torstai – Torsdag
– Perjantai – Fredag
– Lauantai – Lördag
– Sunnuntai – Söndag

Kuukaudet:

– Tammikuu – Januari
– Helmikuu – Februari
– Maaliskuu – Mars
– Huhtikuu – April
– Toukokuu – Maj
– Kesäkuu – Juni
– Heinäkuu – Juli
– Elokuu – Augusti
– Syyskuu – September
– Lokakuu – Oktober
– Marraskuu – November
– Joulukuu – December

Ajanjaksot ja -ilmaisut

Seuraavaksi käsittelemme joitakin yleisiä ajanjaksoja ja ilmauksia, jotka auttavat tarkentamaan aikamääreitä keskusteluissa.

– Förra veckan – viime viikolla
– Den här veckan – tällä viikolla
– Nästa vecka – ensi viikolla
– Förra månaden – viime kuussa
– Den här månaden – tässä kuussa
– Nästa månad – ensi kuussa
– Förra året – viime vuonna
– Det här året – tänä vuonna
– Nästa år – ensi vuonna

Ajat ja kellonajat

Kellonaikojen ilmoittaminen on tärkeä osa päivittäistä viestintää. Tässä on joitakin peruskäsitteitä ja esimerkkejä:

– Klockan är två – Kello on kaksi
– Halv tre – Puoli kolme
– Kvart över fyra – Varttia yli neljä
– Kvart i fem – Varttia vaille viisi

Yleisimmät kellonajat

Tässä on muutamia yleisiä kellonaikoja ja niiden käännökset:

– 1:00 – ett
– 2:15 – kvart över två
– 3:30 – halv fyra
– 4:45 – kvart i fem
– 6:00 – sex
– 9:30 – halv tio
– 12:00 – tolv

Verbien aikamuodot

Ruotsin kielessä verbien aikamuodot ovat erityisen tärkeitä ajan ilmaisemisessa. Seuraavaksi käymme läpi tärkeimmät aikamuodot ja niiden muodostamisen.

Preesens (Nykyhetki)

Preesensillä ilmaistaan, mitä tapahtuu nyt tai yleensä. Esimerkiksi:

– Jag äter – Minä syön
– Du läser – Sinä luet
– Han springer – Hän juoksee

Perfekti (Menneisyyden vaikutus nykyhetkeen)

Perfektiä käytetään, kun halutaan ilmaista, että jokin on tapahtunut menneisyydessä ja sillä on vaikutusta nykyhetkeen. Perfekti muodostetaan apuverbin ”har” ja pääverbin supiinin avulla:

– Jag har ätit – Minä olen syönyt
– Du har läst – Sinä olet lukenut
– Han har sprungit – Hän on juossut

Imperfekti (Menneisyys)

Imperfektiä käytetään, kun puhutaan menneisyyden tapahtumista, joilla ei ole välitöntä vaikutusta nykyhetkeen:

– Jag åt – Minä söin
– Du läste – Sinä luit
– Han sprang – Hän juoksi

Pluskvamperfekti (Menneisyyden menneisyys)

Pluskvamperfektiä käytetään, kun halutaan ilmaista, että jokin oli tapahtunut ennen toista menneisyyden tapahtumaa. Se muodostetaan apuverbin ”hade” ja pääverbin supiinin avulla:

– Jag hade ätit – Minä olin syönyt
– Du hade läst – Sinä ol