Ruotsin kielen oppiminen voi olla haastavaa, mutta samalla erittäin palkitsevaa. Yksi tärkeä osa ruotsin kielen hallintaa on ymmärtää, miten eri sanat ja ilmaisut liittyvät aikaan. Aikasidonnainen sanasto on keskeinen osa kielenkäyttöä, sillä se auttaa meitä ilmaisemaan, milloin jokin tapahtuu tai on tapahtunut. Tässä artikkelissa käymme läpi keskeisiä aikasidonnaisia sanoja ja ilmauksia ruotsiksi, jotta voit parantaa kielitaitoasi ja ymmärtää paremmin ajallisia yhteyksiä ruotsin kielessä.

Perusaikasanasto

Aloitetaan perusaikasanastolla. Näitä sanoja käytetään usein arkipäivän keskusteluissa ja ne ovat välttämättömiä ajan ilmaisemiseksi.

– Nu – nyt
– Idag – tänään
– Imorgon – huomenna
– Igår – eilen
– Vecka – viikko
– Månad – kuukausi
– År – vuosi

Viikonpäivät ja kuukaudet

On myös tärkeää tuntea viikonpäivät ja kuukaudet ruotsiksi. Tässä ovat ne suomeksi ja ruotsiksi:

– Maanantai – Måndag
– Tiistai – Tisdag
– Keskiviikko – Onsdag
– Torstai – Torsdag
– Perjantai – Fredag
– Lauantai – Lördag
– Sunnuntai – Söndag

Kuukaudet:

– Tammikuu – Januari
– Helmikuu – Februari
– Maaliskuu – Mars
– Huhtikuu – April
– Toukokuu – Maj
– Kesäkuu – Juni
– Heinäkuu – Juli
– Elokuu – Augusti
– Syyskuu – September
– Lokakuu – Oktober
– Marraskuu – November
– Joulukuu – December

Ajanjaksot ja -ilmaisut

Seuraavaksi käsittelemme joitakin yleisiä ajanjaksoja ja ilmauksia, jotka auttavat tarkentamaan aikamääreitä keskusteluissa.

– Förra veckan – viime viikolla
– Den här veckan – tällä viikolla
– Nästa vecka – ensi viikolla
– Förra månaden – viime kuussa
– Den här månaden – tässä kuussa
– Nästa månad – ensi kuussa
– Förra året – viime vuonna
– Det här året – tänä vuonna
– Nästa år – ensi vuonna

Ajat ja kellonajat

Kellonaikojen ilmoittaminen on tärkeä osa päivittäistä viestintää. Tässä on joitakin peruskäsitteitä ja esimerkkejä:

– Klockan är två – Kello on kaksi
– Halv tre – Puoli kolme
– Kvart över fyra – Varttia yli neljä
– Kvart i fem – Varttia vaille viisi

Yleisimmät kellonajat

Tässä on muutamia yleisiä kellonaikoja ja niiden käännökset:

– 1:00 – ett
– 2:15 – kvart över två
– 3:30 – halv fyra
– 4:45 – kvart i fem
– 6:00 – sex
– 9:30 – halv tio
– 12:00 – tolv

Verbien aikamuodot

Ruotsin kielessä verbien aikamuodot ovat erityisen tärkeitä ajan ilmaisemisessa. Seuraavaksi käymme läpi tärkeimmät aikamuodot ja niiden muodostamisen.

Preesens (Nykyhetki)

Preesensillä ilmaistaan, mitä tapahtuu nyt tai yleensä. Esimerkiksi:

– Jag äter – Minä syön
– Du läser – Sinä luet
– Han springer – Hän juoksee

Perfekti (Menneisyyden vaikutus nykyhetkeen)

Perfektiä käytetään, kun halutaan ilmaista, että jokin on tapahtunut menneisyydessä ja sillä on vaikutusta nykyhetkeen. Perfekti muodostetaan apuverbin ”har” ja pääverbin supiinin avulla:

– Jag har ätit – Minä olen syönyt
– Du har läst – Sinä olet lukenut
– Han har sprungit – Hän on juossut

Imperfekti (Menneisyys)

Imperfektiä käytetään, kun puhutaan menneisyyden tapahtumista, joilla ei ole välitöntä vaikutusta nykyhetkeen:

– Jag åt – Minä söin
– Du läste – Sinä luit
– Han sprang – Hän juoksi

Pluskvamperfekti (Menneisyyden menneisyys)

Pluskvamperfektiä käytetään, kun halutaan ilmaista, että jokin oli tapahtunut ennen toista menneisyyden tapahtumaa. Se muodostetaan apuverbin ”hade” ja pääverbin supiinin avulla:

– Jag hade ätit – Minä olin syönyt
– Du hade läst – Sinä ol