Kiinan kielen opiskelu voi olla haastavaa, mutta samalla palkitsevaa. Yksi keskeisistä osa-alueista, johon kannattaa kiinnittää huomiota, on ajan ilmaiseminen. Aikaan liittyvä sanasto on monipuolinen ja sen hallitseminen auttaa ymmärtämään ja kommunikoimaan tehokkaasti arjessa. Tässä artikkelissa käymme läpi keskeisiä ajan ilmauksiin liittyviä sanoja ja fraaseja kiinan kielessä.

Yleiset ajan ilmaisut

Aloitetaan perusasioista. Tässä muutamia yleisiä ajan ilmaisuihin liittyviä sanoja ja fraaseja:

– 现在 (xiànzài) – nyt
– 今天 (jīntiān) – tänään
– 明天 (míngtiān) – huomenna
– 昨天 (zuótiān) – eilen
– 早上 (zǎoshang) – aamulla
– 中午 (zhōngwǔ) – keskipäivä
– 下午 (xiàwǔ) – iltapäivä
– 晚上 (wǎnshang) – illalla
– 星期 (xīngqī) – viikko
– 年 (nián) – vuosi

Näiden perussanojen avulla voit jo ilmaista yksinkertaisia aikamääreitä. On tärkeää harjoitella näiden sanojen käyttöä erilaisissa lauseissa, jotta ne tulevat tutuiksi.

Kellonajat

Kellonaikojen ilmaiseminen on keskeinen osa ajan hallintaa. Kiinan kielessä kellonaikojen ilmaiseminen on suhteellisen yksinkertaista, mutta vaatii tarkkuutta. Seuraavassa on esimerkkejä:

– 点 (diǎn) – tunti
– 分 (fēn) – minuutti

Esimerkiksi:

– 8点 (bā diǎn) – kello kahdeksan
– 8点30分 (bā diǎn sānshí fēn) – kello kahdeksan kolmekymmentä tai puoli yhdeksän

Kiinalaiset käyttävät usein myös 24-tuntista kelloa, joten kellonajat iltapäivällä ja illalla ilmaistaan usein näin:

– 15点 (shíwǔ diǎn) – kello viisitoista eli kello kolme iltapäivällä
– 20点 (èrshí diǎn) – kello kaksikymmentä eli kello kahdeksan illalla

Puoli ja varttia vaille

Kiinan kielessä käytetään myös ilmaisuja, jotka vastaavat suomen kielen ”puoli” ja ”varttia vaille”. Esimerkkejä:

– 半 (bàn) – puoli
– 刻 (kè) – vartti

Esimerkiksi:

– 8点半 (bā diǎn bàn) – puoli yhdeksän
– 8点一刻 (bā diǎn yī kè) – vartin yli kahdeksan
– 差一刻8点 (chà yī kè bā diǎn) – varttia vaille kahdeksan

Päivät ja kuukaudet

Päivien ja kuukausien nimet ovat perusasioita, jotka on hyvä opetella. Kiinassa päivien ja kuukausien nimet ovat loogisia ja helppoja muistaa:

Päivät

Viikonpäivät ilmaistaan sanalla 星期 (xīngqī) ja numerolla:

– 星期一 (xīngqī yī) – maanantai
– 星期二 (xīngqī èr) – tiistai
– 星期三 (xīngqī sān) – keskiviikko
– 星期四 (xīngqī sì) – torstai
– 星期五 (xīngqī wǔ) – perjantai
– 星期六 (xīngqī liù) – lauantai
– 星期天 / 星期日 (xīngqī tiān / xīngqī rì) – sunnuntai

Kuukaudet

Kuukaudet ilmaistaan sanalla 月 (yuè) ja numerolla:

– 一月 (yī yuè) – tammikuu
– 二月 (èr yuè) – helmikuu
– 三月 (sān yuè) – maaliskuu
– 四月 (sì yuè) – huhtikuu
– 五月 (wǔ yuè) – toukokuu
– 六月 (liù yuè) – kesäkuu
– 七月 (qī yuè) – heinäkuu
– 八月 (bā yuè) – elokuu
– 九月 (jiǔ yuè) – syyskuu
– 十月 (shí yuè) – lokakuu
– 十一月 (shíyī yuè) – marraskuu
– 十二月 (shí’èr yuè) – joulukuu

Vuodenajat

Vuodenajat ovat tärkeitä ajan ilmauksia, jotka auttavat ymmärtämään ja kuvailemaan ympäristöä ja säätä. Kiinassa vuodenajat ilmaistaan seuraavasti:

– 春天 (chūntiān) – kevät
– 夏天 (xiàtiān) – kesä
– 秋天 (qiūtiān) – syksy
– 冬天 (dōngtiān) – talvi

On hyödyllistä oppia yhdistämään nämä vuodenajat erilaisiin säähän liittyviin ilmauksiin, jotta voit kuvailla vuodenaikojen vaihtelua.

Ajan adverbit

Ajan adverbit ovat tärkeitä, kun haluat ilmaista tarkemmin, milloin jotain tapahtuu. Tässä muutamia yleisiä ajan adverbeja:

– 以前 (yǐqián) – ennen
– 以后 (yǐhòu) – jälkeen
– 现在 (xiànzài) – nyt
– 已经 (yǐjīng) – jo
– 刚刚 (gānggāng) – juuri
– 马上 (mǎshàng) – heti
– 正在 (zhèngzài) – parhaillaan

Näiden adverbien avulla voit tarkentaa lauseiden aikamuotoja ja tehdä viestinnästäsi selkeämpää.

Aikamuodot ja lauseet

Kiinan kielessä ei ole erillisiä verbin taivutusmuotoja menneelle, nykyiselle ja tulevalle ajalle. Sen sijaan käytetään erilaisia partikkeleita ja aikamääreitä ilmaisemaan ajankohtaa. Tässä muutamia esimerkkejä:

Mennyt aika

Menneestä ajasta puhuttaessa käytetään usein partikkelia 了 (le) tai adverbia 过 (guò):

– 我昨天看了电影。(Wǒ zuótiān kànle diànyǐng.) – Kävin eilen katsomassa elokuvan.
– 我去过北京。(Wǒ qù guo Běijīng.) – Olen käynyt Pekingissä.

Nykyhetki

Nykyhetken tapahtumat ilmaistaan usein käyttämällä adverbia 现在 (xiànzài) tai partikkelia 正在 (zhèngzài):

– 我现在在学习中文。(Wǒ xiànzài zài xuéxí Zhōngwén.) – Opiskelen juuri nyt kiinaa.
– 他正在吃饭。(Tā zhèngzài chīfàn.) – Hän on parhaillaan syömässä.

Tuleva aika

Tulevasta ajasta puhuttaessa käytetään usein adverbia 会 (huì) tai 将 (jiāng):

– 我明天会去上海。(Wǒ míngtiān huì qù Shànghǎi.) – Menem huomenna Shanghaihin.
– 他将来会成为医生。(Tā jiānglái huì chéngwéi yīshēng.) – Hänestä tulee tulevaisuudessa lääkäri.

Erityistilanteet

Joissakin tilanteissa ajan ilmaisut voivat olla hieman monimutkaisempia. Esimerkiksi, jos haluat puhua tietystä ajanjaksosta tai tapahtuman kestosta, voit käyttää seuraavia ilmauksia:

– 从…到… (cóng… dào…) – alkaen… saakka…
– 一直 (yīzhí) – jatkuvasti
– 已经…了 (yǐjīng… le) – jo

Esimerkiksi:

– 我从早上八点到下午五点工作。(Wǒ cóng zǎoshang bā diǎn dào xiàwǔ wǔ diǎn gōngzuò.) – Työskentelen aamukahdeksasta iltapäiväviiteen.
– 他一直在学习。(Tā yīzhí zài xuéxí.) – Hän on opiskellut koko ajan.
– 我已经学了三年中文。(Wǒ yǐjīng xuéle sān nián Zhōngwén.) – Olen opiskellut kiinaa jo kolme vuotta.

Harjoittelu ja käyttö

Parhaiten ajan ilmaukset jäävät mieleen, kun harjoittelet niiden käyttöä aktiivisesti. Voit tehdä seuraavia harjoituksia:

– Kirjoita päiväkirjaa kiinaksi ja käytä erilaisia ajan ilmauksia kertoessasi päivän tapahtumista.
– Keskustele ystävien tai kielikumppanin kanssa ja pyri käyttämään mahdollisimman monipuolisesti erilaisia ajan ilmauksia.
– Kuuntele kiinan kielisiä uutisia, podcasteja tai katso elokuvia ja kiinnitä huomiota, miten ajan ilmauksia käytetään.

Yhteenveto

Aikaan liittyvä sanasto on keskeinen osa kiinan kielen hallintaa. Kun opit käyttämään oikeita sanoja ja fraaseja, pystyt ilmaisemaan itseäsi selkeämmin ja ymmärtämään paremmin, mitä muut sanovat. Harjoittele säännöllisesti ja pyri käyttämään oppimaasi kieltä eri tilanteissa. Näin kielitaitosi kehittyy ja ajan ilmaisut tulevat luonnolliseksi osaksi puhettasi ja kirjoitustasi.

Kiinan kielen opiskelu on matka, joka vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta jokainen askel vie sinua lähemmäksi sujuvaa kielitaitoa. Onnea matkaan!