Latvian kielen oppiminen voi olla haastavaa mutta myös erittäin palkitsevaa. Yksi tärkeimmistä osa-alueista on aika- ja kalenterilausekkeiden ymmärtäminen ja käyttäminen. Tässä artikkelissa käymme läpi tärkeitä latvialaisia sanoja ja lauseita, jotka liittyvät aikaan ja kalenteriin. Tämä auttaa sinua kommunikoimaan tehokkaammin ja ymmärtämään paremmin latvialaista kulttuuria ja arkipäivää.

Perusaikasanat

Laiks – Aika
Laiks ir nauda.
Aika on rahaa.

Stunda – Tunti
Stunda ilgst sešdesmit minūtes.
Tunti kestää kuusikymmentä minuuttia.

Minūte – Minuutti
Viena minūte ir sešdesmit sekundes.
Yksi minuutti on kuusikymmentä sekuntia.

Sekunde – Sekunti
Sekunde ir ļoti īss laika periods.
Sekunti on hyvin lyhyt ajanjakso.

Päivänajat

Rīts – Aamu
Rīts ir laiks, kad saule uzlec.
Aamu on aika, jolloin aurinko nousee.

Diena – Päivä
Diena ir laiks starp rītu un vakaru.
Päivä on aika aamun ja illan välillä.

Vakars – Ilta
Vakars ir laiks pēc saulrieta.
Ilta on aika auringonlaskun jälkeen.

Nakts – Yö
Nakts ir laiks, kad ir tumšs un cilvēki guļ.
Yö on aika, jolloin on pimeää ja ihmiset nukkuvat.

Viikonpäivät

Pirmdiena – Maanantai
Pirmdiena ir nedēļas pirmā diena.
Maanantai on viikon ensimmäinen päivä.

Otrdiena – Tiistai
Otrdiena nāk pēc pirmdienas.
Tiistai tulee maanantain jälkeen.

Trešdiena – Keskiviikko
Trešdiena ir nedēļas vidū.
Keskiviikko on viikon keskellä.

Ceturtdiena – Torstai
Ceturtdiena ir diena pirms piektdienas.
Torstai on päivä ennen perjantaita.

Piektdiena – Perjantai
Piektdiena ir nedēļas pēdējā darba diena.
Perjantai on viikon viimeinen työpäivä.

Sestdiena – Lauantai
Sestdiena ir brīvdiena.
Lauantai on vapaapäivä.

Svētdiena – Sunnuntai
Svētdiena ir nedēļas pēdējā diena.
Sunnuntai on viikon viimeinen päivä.

Kuukaudet

Janvāris – Tammikuu
Janvāris ir gada pirmais mēnesis.
Tammikuu on vuoden ensimmäinen kuukausi.

Februāris – Helmikuu
Februāris ir īsākais mēnesis.
Helmikuu on lyhyin kuukausi.

Marts – Maaliskuu
Marts atnes pavasari.
Maaliskuu tuo kevään.

Aprīlis – Huhtikuu
Aprīlis ir pirmais pilnais pavasara mēnesis.
Huhtikuu on ensimmäinen kokonainen kevätkuukausi.

Maijs – Toukokuu
Maijā zied daudz ziedu.
Toukokuussa kukkii paljon kukkia.

Jūnijs – Kesäkuu
Jūnijs sākas vasara.
Kesäkuu aloittaa kesän.

Jūlijs – Heinäkuu
Jūlijā ir viskarstākais laiks.
Heinäkuussa on kuumin aika.

Augusts – Elokuu
Augustā ir daudz karstu dienu.
Elokuussa on paljon kuumia päiviä.

Septembris – Syyskuu
Septembris ir pirmais rudens mēnesis.
Syyskuu on ensimmäinen syksykuukausi.

Oktobris – Lokakuu
Oktobrī lapas krīt no kokiem.
Lokakuussa lehdet putoavat puista.

Novembris – Marraskuu
Novembrī ir auksti un tumši.
Marraskuussa on kylmää ja pimeää.

Decembris – Joulukuu
Decembris ir Ziemassvētku mēnesis.
Joulukuu on joulukuukausi.

Vuodenajat

Pavasaris – Kevät
Pavasaris ir laiks, kad viss mostas.
Kevät on aika, jolloin kaikki herää eloon.

Vasara – Kesä
Vasara ir silts un saulains laiks.
Kesä on lämmin ja aurinkoinen aika.

Rudens – Syksy
Rudens ir laiks, kad lapas maina krāsu.
Syksy on aika, jolloin lehdet vaihtavat väriä.

Ziema – Talvi
Ziema ir auksta un sniegota.
Talvi on kylmä ja luminen.

Ajanjaksot ja määreet

Gads – Vuosi
Gads sastāv no divpadsmit mēnešiem.
Vuosi koostuu kahdestatoista kuukaudesta.

Mēnesis – Kuukausi
Mēnesis ir aptuveni trīsdesmit dienas garš.
Kuukausi on noin kolmekymmentä päivää pitkä.

Nedēļa – Viikko
Nedēļa sastāv no septiņām dienām.
Viikko koostuu seitsemästä päivästä.

Diena – Päivä
Diena ir laika periods no rīta līdz vakaram.
Päivä on ajanjakso aamusta iltaan.

Stunda – Tunti
Viena stunda ir sešdesmit minūtes.
Yksi tunti on kuusikymmentä minuuttia.

Minūte – Minuutti
Viena minūte ir sešdesmit sekundes.
Yksi minuutti on kuusikymmentä sekuntia.

Sekunde – Sekunti
Viena sekunde ir ļoti īss laika periods.
Yksi sekunti on hyvin lyhyt ajanjakso.

Gadskārta – Vuodenaika
Ir četras gadskārtas: pavasaris, vasara, rudens un ziema.
On neljä vuodenaikaa: kevät, kesä, syksy ja talvi.

Ajankohdat ja aikataulut

Tagad – Nyt
Tagad ir laiks darbībai.
Nyt on aika toimia.

Vēlāk – Myöhemmin
Mēs to darīsim vēlāk.
Teemme sen myöhemmin.

Drīz – Pian
Mēs tiksimies drīz.
Tapaamme pian.

Agrs – Aikainen
Viņš vienmēr ceļas agri.
Hän nousee aina aikaisin.

Vēls – Myöhäinen
Es atnācu vēlu vakarā.
Tulin myöhään illalla.

Jau – Jo
Es jau esmu mājās.
Olen jo kotona.

Tūlīt – Heti
Es būšu tur tūlīt.
Olen siellä heti.

Rīt – Huomenna
Mēs dosimies ceļojumā rīt.
Lähdemme matkalle huomenna.

Pēc tam – Sen jälkeen
Mēs to darīsim pēc tam.
Teemme sen sen jälkeen.

Yleiset lauseet ja ilmaukset

Šodien – Tänään
Šodien ir skaists laiks.
Tänään on kaunis sää.

Vakar – Eilen
Vakar es biju darbā.
Eilen olin töissä.

Parīt – Ylihuomenna
Parīt ir mana dzimšanas diena.
Ylihuomenna on syntymäpäiväni.

Pagājušajā nedēļā – Viime viikolla
Pagājušajā nedēļā es biju atvaļinājumā.
Viime viikolla olin lomalla.

Nākamnedēļ – Ensi viikolla
Nākamnedēļ mēs brauksim uz Rīgu.
Ensi viikolla menemme Riikaan.

Katru dienu – Joka päivä
Es sportoju katru dienu.
Urheilen joka päivä.

Reizi nedēļā – Kerran viikossa
Mēs tiekamies reizi nedēļā.
Tapaamme kerran viikossa.

Divreiz mēnesī – Kaksi kertaa kuukaudessa
Es apmeklēju kursus divreiz mēnesī.
Käyn kursseilla kaksi kertaa kuukaudessa.

Vienu reizi gadā – Kerran vuodessa
Mēs ceļojam vienu reizi gadā.
Matkustamme kerran vuodessa.

Näiden sanojen ja lauseiden avulla voit ilmaista ja ymmärtää aikaan ja kalenteriin liittyviä käsitteitä latvian kielellä. Harjoittele näiden ilmaisujen käyttöä päivittäisissä keskusteluissa, niin voit parantaa kielitaitoasi ja tulla itsevarmemmaksi latvian puhujaksi.