Progressiivinen - Norjan kielioppi

Progressiivinen teoria, joka tunnetaan myös nimellä nykyinen progressiivinen, on tärkeä osa norjan kielioppia. Se viittaa aikamuotoon, joka ilmaisee meneillään olevia toimia tai tapahtumia, jotka tapahtuvat nykyisyydessä. Norjassa progressiivinen muodostetaan käyttämällä verbin ”å være” (olla) preesensiä, jota seuraa pääverbin preesenspartisiippi.

Jos esimerkiksi haluamme sanoa ”Luen kirjaa”, sanoisimme ”Jeg er leser en bok”, jossa ”er” on ”å være” preesensi ja ”leser” on preesenspartisiippi sanasta ”å lese” (lukea).

Progressiivista käytetään yleensä kuvaamaan toimia, jotka tapahtuvat puhumishetkellä, tai ilmaisemaan suunniteltuja tulevia toimia. Sitä käytetään myös korostamaan toiminnan tai tapahtuman jatkuvaa luonnetta.

On tärkeää huomata, että kaikkia verbejä ei voida käyttää progressiivisessa muodossa. Joitakin verbejä, kuten ”å tykkää” (pitää) tai ”å vite” (tietää), pidetään tilaverbeinä, eikä niitä tyypillisesti käytetä progressiivisessa.

Kaiken kaikkiaan progressiivisen teorian ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta meneillään olevat toimet ja tapahtumat voidaan välittää tarkasti norjaksi.