Konditionaalit - Turkin kielioppi

Konditionaalit ovat tärkeä osa turkin kielioppia, jonka avulla voimme ilmaista hypoteettisia tilanteita. Turkin kielessä on kahdenlaisia konditionaaleja: todellisia ja epätodellisia. Todellisia konditionaaleja, jotka tunnetaan myös nimellä nollakonditionaalit, käytetään kuvaamaan syy-seuraussuhdetta, joka tapahtuu aina. Ne muodostetaan käyttämällä preesensiä sekä if-lauseessa että päälauseessa. Esimerkiksi ”Eğer çalışırsan, başarırsın” (Jos työskentelet, onnistut).

Toisaalta epätodellisia konditionaaleja käytetään puhumaan hypoteettisista tai tosiasioiden vastaisista tilanteista. Epätodellisia konditionaaleja on kolmenlaisia: tyyppi 1, tyyppi 2 ja tyyppi 3. Tyypin 1 epätodellisia konditionaaleja käytetään kuvaamaan todennäköisiä tai mahdollisia tilanteita. Ne muodostetaan käyttämällä if-lauseen preesensiä ja päälauseen futuuria tai imperatiivista tunnelmaa. Esimerkiksi ”Eğer erken gidersen, filmi izleyebilirsin” (Jos menet aikaisin, voit katsoa elokuvan).

Tyypin 2 epätodellisia konditionaaleja käytetään puhumaan kuvitteellisista tai epätodennäköisistä tilanteista, jotka ovat tosiasioiden vastaisia. Ne muodostetaan käyttämällä menneisyyttä if-lauseessa ja konditionaalista moodia päälauseessa. Esimerkiksi ”Eğer daha fazla para kazansaydım, tatile giderdim” (Jos ansaitsisin enemmän rahaa, lähtisin lomalle).

Tyypin 3 epätodellisia konditionaaleja käytetään puhumaan menneistä epätodellisista tilanteista. Ne muodostetaan käyttämällä menneisyyden perfektiä if-lauseessa ja menneisyyden konditionaalia päälauseessa. Esimerkiksi ”Eğer dışarı çıkmış olsaydık, yağmura yakalanırdık” (Jos olisimme menneet ulos, olisimme jääneet sateeseen).

Kaiken kaikkiaan erityyppisten konditionaalien ymmärtäminen ja käyttö on välttämätöntä hypoteettisten tilanteiden ilmaisemiseksi turkin kieliopissa. Niiden muodostumisen ja käytön harjoittelu parantaa huomattavasti kykyäsi kommunikoida tehokkaasti turkiksi.