1. Jeg bliver hjemme, *fordi* jeg er syg. (käytä syytä ilmaisevaa konjunktiota)
2. Han går i skole, *selvom* han ikke har lyst. (käytä vastakkainasettelukonjunktiota)
3. Vi spiser, *mens* vi ser fjernsyn. (käytä aikakonjunktiota)
4. Jeg ringer til dig, *når* jeg kommer hjem. (käytä ajankohtaa ilmaisevaa konjunktiota)
5. Hun læser bogen, *indtil* hun bliver træt. (käytä kestävyyttä ilmaisevaa konjunktiota)
6. De bliver glade, *da* de hører nyheden. (käytä syy-seuraussuhdetta ilmaisevaa konjunktiota)
7. Du skal gå, *hvis* du vil nå toget. (käytä ehtokonjunktiota)
8. Han talte, *så* alle kunne forstå det. (käytä seurauskonjunktiota)
9. Vi bliver, *så længe* festen varer. (käytä ajallista ehtoa)
10. Jeg ved, *at* hun kommer i morgen. (käytä että-konjunktiota)

1. Selvom det regner, *går* vi en tur. (käytä verbin oikeaa muotoa konjunktion jälkeen)
2. Jeg spiser, *før* jeg går i skole. (käytä ajallista konjunktiota)
3. Han bliver hjemme, *fordi* han har feber. (käytä syytä ilmaisevaa konjunktiota)
4. Vi skal tale, *så snart* du er klar. (käytä ajallista konjunktiota)
5. Hun smiler, *selvom* hun er træt. (käytä vastakkainasettelukonjunktiota)
6. Jeg læser bogen, *mens* jeg venter på bussen. (käytä samanaikaisuutta ilmaisevaa konjunktiota)
7. Hvis du kommer, *bliver* vi glade. (käytä ehtokonjunktiota ja verbin muotoa)
8. De rejser, *efter at* mødet er slut. (käytä ajallista konjunktiota)
9. Vi arbejder hårdt, *så* vi kan få fri tid. (käytä seurauskonjunktiota)
10. Jeg ved, *at* du kan klare det. (käytä että-konjunktiota)