Reported Speech Englannin kielioppina
Englannin kieli on yksi maailman suosituimmista kielioppisysteemeistä, ja yksi sen tärkeimmistä osa-alueista on indirektiivi eli raportoitu puhuttelu, jota kutsutaan myös ulkoistetuksi puheeksi tai epäsuoraksi puheeksi. Indirektiivi on tapa kertoa toisen henkilön sanomiset omalla kielellä. Tässä artikkelissa keskitymme tutkimaan Englannin kielessä käytettävää raportoitua puhuttelua ja sen käyttöä eri tilanteissa.
Mitä on raportoitua puhuttelua?
Raportoitu puhuttelu on tapa ilmaista toisen henkilön sanomiset omissa sanoissa. Se voi olla joko suoraa lainausta tai puhujan omaa tulkintaa alkuperäisestä sanomisesta. Raportoidessa puhuttelua, tulee ottaa huomioon muutamia kieliopillisia seikkoja, kuten aikamuodot, pronominit ja sanajärjestys.
Englannin kielellä raportoitu puhuttelu eroaa merkittävästi suorasta puhuttelusta, joka käyttää suoraan siteerattua puhetta alkuperäisessä muodossaan. Raportoitu puhuttelu sen sijaan esittää toisen henkilön sanomiset puhujan omalla tavalla. Tämä tarkoittaa, että kieli ja sanajärjestys voivat muuttua, kun raportoidaan toisen henkilön sanomisia.
Käytännön esimerkkejä
Seuraavassa on muutamia esimerkkejä raportoidun puhuttelun käytöstä:
1. Suora puhuttelu:
”Mene suoraan kotiin,” sanoi äiti.
Raportoitu puhuttelu:
Äiti sanoi minulle, että menisin suoraan kotiin.
2. Suora puhuttelu:
”Olen menossa shoppailemaan,” sanoi hän.
Raportoitu puhuttelu:
Hän sanoi, että hän oli menossa shoppailemaan.
3. Suora puhuttelu:
”En pidä koirista,” sanoi Peter.
Raportoitu puhuttelu:
Peter sanoi, että hän ei pitänyt koirista.
Aikamuodot raportoidussa puhuttelussa
Kun raportoidaan toisen henkilön sanomista, aikamuodot voivat muuttua suorasta puhuttelusta. Usein aikamuoto siirtyy suoraan menneestä aikamuodosta raportoituun menneeseen aikamuotoon. Tässä muutamia esimerkkejä:
Suora puhuttelu:
”I am reading a book,” sanoi hän.
Raportoitu puhuttelu:
Hän sanoi, että hän oli lukemassa kirjaa.
Suora puhuttelu:
”We will go to the movies,” sanoi hän.
Raportoitu puhuttelu:
Hän sanoi, että menisimme elokuviin.
Suora puhuttelu:
”They are playing football,” sanoi hän.
Raportoitu puhuttelu:
Hän sanoi, että he olivat pelaamassa jalkapalloa.
Kun raportoitua puhuttelua käytetään menneessä aikamuodossa, verbeissä käytetään usein aikaisempia muotoja, kuten ”was” tai ”were”. Tätä käytetään osoittamaan, että puhuteltu tapahtuma tai toiminta on tapahtunut ennen raportoitua sanomista.
Sanajärjestys raportoidussa puhuttelussa
Raportoidussa puhuttelussa sanajärjestys voi muuttua suorasta puhuttelusta. Sisäisessä raportissa eli sisäisessä lainauksessa sanajärjestys säilyy samana kuin alkuperäisessä puheessa. Esimerkiksi:
Suora puhuttelu:
”I love ice cream,” sanoi hän.
Raportoitu puhuttelu:
Hän sanoi, että hän rakastaa jäätelöä.
Jos raportoitu puhuttelu ei ole sisäinen lainaus, sanajärjestys voi muuttua suorasta puhuttelusta. Yleensä pronominit muuttuvat, ja toiminta siirtyy verbin edelle. Esimerkiksi:
Suora puhuttelu:
”We are going to the park,” sanoi hän.
Raportoitu puhuttelu:
Hän sanoi, että menemme puistoon.
Raportoidussa puhuttelussa pronominit voivat myös muuttua sen mukaan, kehen puhuja viittaa. Esimerkiksi:
Suora puhuttelu:
”John is my friend,” sanoi hän.
Raportoitu puhuttelu:
Hän sanoi, että John on hänen ystävänsä.
Käyttötavat
Englannin kielessä raportoidun puhuttelun käyttö voi vaihdella tilanteen mukaan. Tässä muutamia yleisimpiä käyttötapoja:
1. Epäsuora kysymys:
Raportoitu puhuttelu voi olla tapa raportoida kysymys, jonka joku on esittänyt. Esimerkiksi:
He asked, ”Where are you going?”
He asked where I was going. (Raportoitu puhuttelu)
2. Neuvot ja kehotukset:
Raportoitu puhuttelu voidaan käyttää myös raportoimaan annettuja neuvoja tai kehotuksia jollekin toiselle henkilölle. Esimerkiksi:
She said, ”Do your homework.”
She told me to do my homework. (Raportoitu puhuttelu)
3. Lausunnot ja väitteet:
Raportoitu puhuttelu voi myös korvata suoria lausuntoja tai väitteitä. Esimerkiksi:
He said, ”I am busy.”
He said that he was busy. (Raportoitu puhuttelu)
4. Toiveet ja luvat:
Raportoitu puhuttelu voi myös esittää jonkun toiveen tai luvan. Esimerkiksi:
She said, ”I hope you have a good day.”
She hoped that I would have a good day. (Raportoitu puhuttelu)
Raportoitu puhuttelu voidaan myös yhdistää muita ilmauksia, kuten ”tell”, ”ask”, ”advise” tai ”order”, jotka kertovat, minkä tyyppisestä puhuttelusta on kyse. Esimerkiksi:
He told me to clean my room. (Hän käski minun siivota huoneeni.)
She asked me how I was feeling. (Hän kysyi, kuinka voin.)
I advised him to take a break. (Neuvoin häntä pitämään tauon.)
Johtolauseet ja lainausmerkit raportoidussa puhuttelussa
Raportoidussa puhuttelussa kaksi yleisintä johtolausetta ovat ”that” ja ”if”. Osa puhujista käyttää ”that”-johtolausetta, kun taas toiset jättävät sen pois. Esimerkiksi:
She said (that) she was going to the store.
He asked if I was hungry.
Raportoidussa puhuttelussa käytetään myös lainausmerkkejä ilmoittamaan, että puhemies puhuu suoraan. Tämä auttaa erottamaan raportoidun puhuttelun ja puhujan omat sanat.
Kokonaisuudessaan raportoitu puhuttelu on tärkeä osa Englannin kielioppia. Se auttaa välittämään toisen henkilön sanomiset omalla kielellä ja huomioimaan tarvittavat kieliopilliset muutokset. Kun ymmärrät raportoituun puhutteluun liittyvät säännöt ja käytännöt, voit käyttää sitä tehokkaasti erilaisissa viestintätilanteissa. Raportoidun puhuttelun käyttäminen rikastuttaa kielitaitoasi ja auttaa sinua tulemaan paremmaksi Englannin kielen puhujaksi.