Passive Voice Englannin kielioppina

Practising grammar theory exercises on a whiteboard

Passiiviäänite Englannin kieliopissa

Englannin kieliopissa on monia erilaisia kielioppiominaisuuksia, jotka voivat joskus aiheuttaa epätietoisuutta ja vaikeuksia oppijoille. Yksi näistä ominaisuuksista on passiiviäänite eli passive voice. Tämä artikkeli käsittelee passiiviäänitettä Englannin kielioppina tarkastelemalla sen käyttöä, muodostamista ja funktiota. Passiiviäänite on englannissa yleinen ja sitä käytetään monissa eri tilanteissa, joten sen ymmärtäminen ja hallitseminen on tärkeää.

Mitä on passiiviäänite?

Passiiviäänite (passive voice) on rakenteellinen muoto, jota käytetään kuvaamaan tilannetta, jossa tekijänä mainittu henkilö tai asia ei ole lauseessa pääroolissa. Passiiviäänitettä käytetään korostamaan toiminnan kohdetta tai sitä, mitä tapahtuu, eikä niinkään tekijää itseään.

Passiiviäänite voidaan muodostaa eri aikamuodoissa, mutta sen pääpiirteet ovat samat riippumatta aikamuodosta. Passiiviäänite muodostetaan yhdistämällä apuverbi ”be” säännöllisesti taipuvan verbin partisiippiin, esimerkiksi:

  • Active voice (aktiiviäänite): The dog chases the cat.
  • Passive voice (passiiviäänite): The cat is chased by the dog.

Passiiviäänitteen muodostuksessa tulee siis käyttää apuverbiä ”be” sekä verbin partisiippimuotoa. Tarkempi tarkastelu passiiviäänitteen muodostuksesta löytyy seuraavasta osasta.

Passiiviäänitteen muodostaminen

Passiiviäänite muodostetaan seuraavalla kaavalla:

Passiiviäänite = be-verbimuoto (taivutettuna aikamuodon mukaan) + verbin partisiippimuoto

Tässä muodostamisessa be-verbimuoto muuttuu aikamuodon mukaan ja verbin partisiippi säilyy samana. Be-verbiin liitetään myös tarvittaessa lisäapuverbejä riippuen aikamuodosta ja lauseen muista ominaisuuksista. Taulukosta 1 löytyvät esimerkit passiiviäänitteen muodostuksesta eri aikamuodoissa:

Aikamuoto Be-verbimuoto Verbin partisiippimuoto Esimerkki
Preesens am/is/are -ed tai -en The cake is baked by my mom.
Preesens jatkuvataikamuoto am/is/are being -ed tai -en The cake is being baked by my mom.
Preesens täydellinen aikamuoto have/has been -ed tai -en The cake has been baked by my mom.
Imperfekti was/were -ed tai -en The cake was baked by my mom.
Imperfekti jatkuvataikamuoto was/were being -ed tai -en The cake was being baked by my mom.
Preesens perfekti have/has been -ed tai -en The cake had been baked by my mom.
Tuleva aikamuoto will be -ed tai -en The cake will be baked by my mom.

Taulukosta voidaan huomata, että passiiviäänite muodostetaan säännöllisesti taipuvien verbien osalta lisäämällä aikamuodon mukainen be-verbimuoto verbin partisiippimuodon jatkoksi. Epäsäännöllisten verbien osalta verbin partisiippimuoto voi poiketa taivutusmuodoissaan, mutta passiiviäänitteen muodostuksessa se säilyy ennallaan.

Passiiviäänitteen käyttö

Passiiviäänitettä käytetään englannissa monissa eri tilanteissa. Se voi tuoda vaihtelua lauseiden rakenteeseen ja auttaa korostamaan tiettyä osaa lauseesta tai tapahtuman kohteen merkitystä. Seuraavassa esitellään joitakin yleisiä tapoja, joissa passiiviäänitettä käytetään:

Passiiviäänitteen käyttö toiminnan kohteen korostamisessa

Passiiviäänitettä käytetään usein silloin, kun halutaan korostaa toiminnan kohdetta tai sitä, mitä tapahtuu. Esimerkiksi:

The building was destroyed by the earthquake.

Tässä lauseessa korostetaan toiminnan kohdetta, ”the building” (rakennus), eikä niinkään tekijää. Passiiviäänitteen avulla voidaan siis tuoda esiin se, että rakennus tuhoutui maanjäristyksessä.

Epäselvän tekijän ilmaiseminen

Passiiviäänitettä käytetään myös silloin, kun tekijä ei ole tiedossa tai sitä ei haluta tuoda esiin. Esimerkiksi:

The car was stolen last night.

Tässä lauseessa ei mainita suoraan, kuka varasti auton. Passiiviäänite antaa ymmärtää, että auto varastettiin, mutta tekijän henkilöllisyyttä ei kerrota.

Viranomaiskäytössä

Passiiviäänitettä käytetään usein myös viranomaiskäytössä, kuten uutisissa tai virallisissa dokumenteissa. Esimerkiksi:

New regulations have been introduced.

Tässä lauseessa korostetaan sitä, että uusia säädöksiä on tullut voimaan. Passiiviäänitettä voidaan käyttää neutraalissa ja virallisessa kielenkäytössä tilanteissa, joissa halutaan välittää tietoa ilman tekijän korostamista.

Ero aktiiviäänitteen ja passiiviäänitteen välillä

Passiiviäänitettä käytetään korostamaan toiminnan kohdetta tai sitä, mitä tapahtuu, kun taas aktiiviäänitteessä toiminnan tekijä on pääroolissa. Seuraavassa on esimerkkejä aktiiviäänitteestä ja vastaavaa passiiviäänitteestä:

Actiiviäänite: The cat chased the mouse.
Passiveäänite: The mouse was chased by the cat.

Kuten esimerkeistä voidaan nähdä, passiiviäänite voi muuttaa lauseen rakennetta ja korostaa toiminnan kohdetta. Se voi myös edesauttaa tietyn tunnelman tai merkityksen välittämistä lauseeseen.

Yhteenveto

Passiiviäänite on tärkeä osa Englannin kielioppia ja sen hallitseminen on hyödyllistä kieltä opiskellessa. Passiiviäänitteen muodostaminen perustuu be-verbimuodon ja verbin partisiippimuodon yhdistämiseen. Sitä käytetään monissa eri tilanteissa, kuten toiminnan kohteen korostamisessa, epäselvän tekijän ilmaisemisessa ja viranomaiskäytössä.

On tärkeä muistaa, että passiiviäänitettä käytetään silloin, kun halutaan korostaa toiminnan kohdetta eikä tekijää. Passiiviäänite voi vaikuttaa lauseen rakenteeseen ja se tuo vaihtelua englannin kieliseen ilmaisuun. Oppimalla passiiviäänitteen käytön ja sen muodostamisen, pystyt käyttämään englantia monipuolisesti ja ilmaisemaan ajatuksiasi selkeästi ja ymmärrettävästi.

Talkpal on tekoälyavusteinen kieltenopettaja. Opi yli 57 kieltä 5x nopeammin mullistavan teknologian avulla.

OPI KIELIÄ NOPEAMMIN
TEKOÄLYN AVULLA

Opi 5x nopeammin