Swahilin kieli on yksi kauneimmista ja rikkaimmista kielistä Afrikassa. Se on Bantu-kieli ja sitä puhutaan laajasti Itä-Afrikan rannikolla, erityisesti Tansaniassa, Keniassa, Ugandassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Kielen oppiminen tarjoaa rikkaan kulttuurisen kokemuksen ja avaa ovia uusiin maailmoihin. Tässä artikkelissa keskitymme swahilin kielen aikaan liittyvään sanastoon. Tämä sanasto on hyödyllinen, kun haluat ilmaista aikaa, päivämääriä, viikonpäiviä tai vaikka puhua menneisyydestä ja tulevaisuudesta swahilin kielellä.
Perusaikasanasto
Ensimmäinen askel ajan ilmaisemisessa swahiliksi on oppia perussanat, jotka liittyvät aikaan.
– **Muda** – Aika
– **Saa** – Tunti tai kello
– **Dakika** – Minuutti
– **Sekunde** – Sekunti
– **Siku** – Päivä
– **Wiki** – Viikko
– **Mwezi** – Kuukausi
– **Mwaka** – Vuosi
Esimerkki lauseista:
– ”Ni saa ngapi?” – Mikä aika on?
– ”Ni saa mbili asubuhi.” – Kello on kaksi aamulla.
– ”Tutakutana baada ya dakika tano.” – Tapaamme viiden minuutin kuluttua.
Viikonpäivät
Viikonpäivät ovat tärkeä osa sanastoa, kun halutaan sopia tapaamisia tai kertoa tapahtumista.
– **Jumatatu** – Maanantai
– **Jumanne** – Tiistai
– **Jumatano** – Keskiviikko
– **Alhamisi** – Torstai
– **Ijumaa** – Perjantai
– **Jumamosi** – Lauantai
– **Jumapili** – Sunnuntai
Esimerkki lauseista:
– ”Leo ni Jumatatu.” – Tänään on maanantai.
– ”Kesho ni Jumanne.” – Huomenna on tiistai.
– ”Tuliona filamu Jumamosi.” – Katsoimme elokuvan lauantaina.
Kuukaudet
Kuukausien nimet swahiliksi ovat hyvin samankaltaisia kuin monissa muissa kielissä, mutta on tärkeää oppia niiden oikea ääntäminen ja käyttö.
– **Januari** – Tammikuu
– **Februari** – Helmikuu
– **Machi** – Maaliskuu
– **Aprili** – Huhtikuu
– **Mei** – Toukokuu
– **Juni** – Kesäkuu
– **Julai** – Heinäkuu
– **Agosti** – Elokuu
– **Septemba** – Syyskuu
– **Oktoba** – Lokakuu
– **Novemba** – Marraskuu
– **Desemba** – Joulukuu
Esimerkki lauseista:
– ”Nimesafiri mwezi wa Januari.” – Matkustin tammikuussa.
– ”Sikukuu yangu ni mwezi wa Aprili.” – Syntymäpäiväni on huhtikuussa.
– ”Mkutano utafanyika mwezi wa Septemba.” – Kokous pidetään syyskuussa.
Vuodenajat ja sää
Afrikassa, erityisesti Itä-Afrikassa, vuodenajat eivät ole yhtä selkeitä kuin monissa muissa paikoissa, mutta tietyt sääolosuhteet ja ajanjaksot ovat silti tärkeitä.
– **Kipupwe** – Talvi
– **Kiangazi** – Kesä
– **Masika** – Sateinen kausi
– **Msimu wa mvua** – Sateinen kausi
– **Msimu wa kiangazi** – Kuiva kausi
Esimerkki lauseista:
– ”Tunapenda kwenda pwani wakati wa kiangazi.” – Pidämme rannalle menosta kesäisin.
– ”Msimu wa mvua huanza Machi.” – Sateinen kausi alkaa maaliskuussa.
Yleisiä ajan ilmauksia
On myös tärkeää oppia muutamia yleisiä ajan ilmauksia, jotka auttavat sinua ilmaisemaan tarkemmin, milloin jokin tapahtuu.
– **Jana** – Eilen
– **Leo** – Tänään
– **Kesho** – Huomenna
– **Kesho kutwa** – Ylihuomenna
– **Juzi** – Toissapäivänä
– **Mchana** – Iltapäivä
– **Asubuhi** – Aamu
– **Jioni** – Ilta
– **Usiku** – Yö
Esimerkki lauseista:
– ”Nilikwenda sokoni jana.” – Kävin torilla eilen.
– ”Tutaenda shuleni kesho.” – Menemme kouluun huomenna.
– ”Alikuja nyumbani juzi.” – Hän tuli kotiin toissapäivänä.
Ajan ilmaiseminen kellonajan avulla
Kellonajan ilmaiseminen swahiliksi voi olla haastavaa, mutta muutamalla perussäännöllä se muuttuu helpommaksi.
– **Saa moja** – Yksi tunti (kello 7)
– **Saa mbili** – Kaksi tuntia (kello 8)
– **Saa tatu** – Kolme tuntia (kello 9)
– **Saa nne** – Neljä tuntia (kello 10)
– **Saa tano** – Viisi tuntia (kello 11)
– **Saa sita** – Kuusi tuntia (kello 12)
– **Saa saba** – Seitsemän tuntia (kello 1)
– **Saa nane** – Kahdeksan tuntia (kello 2)
– **Saa tisa** – Yhdeksän tuntia (kello 3)
– **Saa kumi** – Kymmenen tuntia (kello 4)
– **Saa kumi na moja** – Yksitoista tuntia (kello 5)
– **Saa kumi na mbili** – Kaksitoista tuntia (kello 6)
Swahilin kellonaikojen laskeminen alkaa klo 7 aamulla, joka on ”saa moja”. Tämän vuoksi 7 aamulla ja 1 iltapäivällä (13:00) ilmaistaan molemmat ”saa moja”. Ainoa ero on, että aamulla käytetään ”asubuhi” ja iltapäivällä ”mchana” tai ”jioni”.
Esimerkki lauseista:
– ”Ni saa tatu asubuhi.” – Kello on yhdeksän aamulla.
– ”Tutakutana saa kumi na moja jioni.” – Tapaamme kello 5 illalla.
Ajan ilmaiseminen menneisyydessä ja tulevaisuudessa
Menneisyyden ja tulevaisuuden aikamuotojen ilmaiseminen swahiliksi on keskeistä sujuvalle keskustelulle.
– **Nili-** – Minä tein (menneisyys)
– **Uli-** – Sinä teit (menneisyys)
– **Ali-** – Hän teki (menneisyys)
– **Tuli-** – Me teimme (menneisyys)
– **Mli-** – Te teitte (menneisyys)
– **Wali-** – He tekivät (menneisyys)
Esimerkki lauseista:
– ”Nilikwenda sokoni.” – Menin torille.
– ”Alisoma kitabu.” – Hän luki kirjan.
Tulevaisuuden aikamuoto ilmaistaan lisäämällä ”ta” verbin eteen.
– **Nita-** – Minä teen (tulevaisuus)
– **Uta-** – Sinä teet (tulevaisuus)
– **Ata-** – Hän tekee (tulevaisuus)
– **Tuta-** – Me teemme (tulevaisuus)
– **Mta-** – Te teette (tulevaisuus)
– **Wata-** – He tekevät (tulevaisuus)
Esimerkki lauseista:
– ”Nitakwenda sokoni.” – Menen torille.
– ”Atasoma kitabu.” – Hän lukee kirjan.
Yleisiä fraaseja ja idiomeja
Lopuksi, on hyvä oppia muutamia yleisiä fraaseja ja idiomeja, jotka liittyvät aikaan. Nämä tekevät keskustelustasi luonnollisemman kuuloista.
– **Kwa muda** – Jonkin aikaa
– **Kwa haraka** – Nopeasti
– **Kwa pole pole** – Hitaasti
– **Muda wa kula** – Ateria-aika
– **Muda wa kupumzika** – Lepoaika
– **Usiku wa manane** – Keskellä yötä
– **Alfajiri** – Aamunkoitto
Esimerkki lauseista:
– ”Tutakutana kwa muda.” – Tapaamme jonkin ajan kuluttua.
– ”Alikuja kwa haraka.” – Hän tuli nopeasti.
– ”Ni muda wa kupumzika.” – On lepoaika.
Swahilin kielen ajan ilmaiseminen voi aluksi tuntua haastavalta, mutta harjoittelemalla ja käyttämällä yllä mainittua sanastoa ja rakenteita päivittäisissä keskusteluissa, tulet pian huomaamaan edistymisesi. Muista, että kielen oppiminen on matka, ja jokainen uusi sana ja ilmaus vie sinut lähemmäksi sujuvaa keskustelua. Onnea matkallasi swahilin kielen parissa!
