Aikaan liittyvä japanin kielen sanasto

Japanin kieli on tunnettu monimutkaisesta kieliopistaan ja rikkaasta sanastostaan, joka vaatii opiskelijalta paljon omistautumista ja aikaa. Yksi tärkeä osa japanin kielen oppimista on ymmärtää ajan ilmaisemiseen liittyvää sanastoa. Aikaan liittyvät termit ja fraasit ovat välttämättömiä jokapäiväisessä viestinnässä, ja niiden hallitseminen auttaa sinua ymmärtämään paremmin kulttuuria ja keskustelukumppaneitasi. Tässä artikkelissa käsitellään laajasti aikaan liittyvää japanin kielen sanastoa.

Ajan peruskäsitteet

Aloitetaan ajan peruskäsitteistä, jotka ovat välttämättömiä ymmärtääksesi monimutkaisempia aikailmauksia.

– **時 (とき, toki)**: Tämä merkki tarkoittaa ”aikaa” tai ”hetkeä”. Esimerkiksi ”時々 (ときどき, tokidoki)” tarkoittaa ”joskus” tai ”ajoittain”.
– **時間 (じかん, jikan)**: Tämä tarkoittaa ”aika” tai ”tunnit”. Käytetään usein kysymyksissä kuten ”何時間 (なんじかん, nanjikan)” eli ”kuinka monta tuntia”.
– **時刻 (じこく, jikoku)**: Tämä tarkoittaa ”kellonaika”. Esimerkiksi ”時刻表 (じこくひょう, jikokuhyou)” on aikataulu.
– **分 (ふん/ぷん, fun/pun)**: Tämä tarkoittaa ”minuutti”. Esimerkiksi ”五分 (ごふん, gofun)” tarkoittaa ”viisi minuuttia”.
– **秒 (びょう, byou)**: Tämä tarkoittaa ”sekunti”. Esimerkiksi ”十秒 (じゅうびょう, juubyou)” tarkoittaa ”kymmenen sekuntia”.

Vuorokaudenajat

Ajan ilmaiseminen vuorokauden eri aikoina on tärkeää jokapäiväisessä keskustelussa.

– **朝 (あさ, asa)**: Aamu. Esimerkiksi ”朝ごはん (あさごはん, asagohan)” tarkoittaa ”aamupala”.
– **昼 (ひる, hiru)**: Päivä. Esimerkiksi ”昼ごはん (ひるごはん, hirugohan)” tarkoittaa ”lounas”.
– **夕方 (ゆうがた, yuugata)**: Ilta. Esimerkiksi ”夕方のニュース (ゆうがたのニュース, yuugata no nyuusu)” tarkoittaa ”illan uutiset”.
– **夜 (よる, yoru)**: Yö. Esimerkiksi ”夜ごはん (よるごはん, yorugohan)” tarkoittaa ”illallinen”.
– **深夜 (しんや, shinya)**: Myöhäinen yö. Esimerkiksi ”深夜番組 (しんやばんぐみ, shinya bangumi)” tarkoittaa ”myöhäisillan ohjelma”.

Viikonpäivät

Viikonpäivien tunteminen on olennaista ajan ilmaisemisen kannalta.

– **月曜日 (げつようび, getsuyoubi)**: Maanantai.
– **火曜日 (かようび, kayoubi)**: Tiistai.
– **水曜日 (すいようび, suiyoubi)**: Keskiviikko.
– **木曜日 (もくようび, mokuyoubi)**: Torstai.
– **金曜日 (きんようび, kinyoubi)**: Perjantai.
– **土曜日 (どようび, doyoubi)**: Lauantai.
– **日曜日 (にちようび, nichiyoubi)**: Sunnuntai.

Kuukaudet

Kuukausien nimet ovat melko suoraviivaisia japaniksi, ja ne perustuvat järjestysnumeroihin.

– **一月 (いちがつ, ichigatsu)**: Tammikuu.
– **二月 (にがつ, nigatsu)**: Helmikuu.
– **三月 (さんがつ, sangatsu)**: Maaliskuu.
– **四月 (しがつ, shigatsu)**: Huhtikuu.
– **五月 (ごがつ, gogatsu)**: Toukokuu.
– **六月 (ろくがつ, rokugatsu)**: Kesäkuu.
– **七月 (しちがつ, shichigatsu)**: Heinäkuu.
– **八月 (はちがつ, hachigatsu)**: Elokuu.
– **九月 (くがつ, kugatsu)**: Syyskuu.
– **十月 (じゅうがつ, juugatsu)**: Lokakuu.
– **十一月 (じゅういちがつ, juuichigatsu)**: Marraskuu.
– **十二月 (じゅうにがつ, juunigatsu)**: Joulukuu.

Vuodet ja vuosikymmenet

Vuoden ilmaiseminen on tärkeää historiallisten tapahtumien ja tulevaisuuden suunnitelmien yhteydessä.

– **年 (ねん, nen)**: Vuosi. Esimerkiksi ”2023年 (にせんにじゅうさんねん, nisen nijuu san nen)” tarkoittaa vuotta 2023.
– **世紀 (せいき, seiki)**: Vuosisata. Esimerkiksi ”21世紀 (にじゅういっせいき, nijuu isseiki)” tarkoittaa 21. vuosisataa.
– **年代 (ねんだい, nendai)**: Vuosikymmen. Esimerkiksi ”1990年代 (いちきゅうきゅうれいねんだい, sen kyuu kyuu rei nendai)” tarkoittaa 1990-lukua.

Vuodenajat

Japanissa on neljä selkeää vuodenaikaa, joiden tunteminen on tärkeää.

– **春 (はる, haru)**: Kevät.
– **夏 (なつ, natsu)**: Kesä.
– **秋 (あき, aki)**: Syksy.
– **冬 (ふゆ, fuyu)**: Talvi.

Ajanjaksot ja aikavälit

Ajanjaksojen ja aikavälien ilmaiseminen on tärkeää, kun puhutaan menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta.

– **期間 (きかん, kikan)**: Ajanjakso. Esimerkiksi ”休暇期間 (きゅうかきかん, kyuuka kikan)” tarkoittaa lomajaksoa.
– **間 (あいだ, aida)**: Välillä. Esimerkiksi ”二つの間 (ふたつのあいだ, futatsu no aida)” tarkoittaa ”kahden välillä”.
– **前 (まえ, mae)**: Ennen. Esimerkiksi ”一年前 (いちねんまえ, ichinen mae)” tarkoittaa ”vuosi sitten”.
– **後 (あと, ato)**: Jälkeen. Esimerkiksi ”三日後 (みっかご, mikkago)” tarkoittaa ”kolmen päivän jälkeen”.

Futuuri ja menneisyys

Futuurin ja menneisyyden ilmaiseminen on tärkeää puhuessasi tulevista suunnitelmista tai menneistä tapahtumista.

– **将来 (しょうらい, shourai)**: Tulevaisuus. Esimerkiksi ”将来の夢 (しょうらいのゆめ, shourai no yume)” tarkoittaa ”tulevaisuuden unelma”.
– **未来 (みらい, mirai)**: Tulevaisuus, mutta usein kaukaisempi kuin 将来.
– **過去 (かこ, kako)**: Menneisyys. Esimerkiksi ”過去の出来事 (かこのできごと, kako no dekigoto)” tarkoittaa ”menneisyyden tapahtuma”.
– **今 (いま, ima)**: Nyt. Esimerkiksi ”今何時ですか (いまなんじですか, ima nanji desu ka)” tarkoittaa ”paljonko kello on nyt?”.

Erikoisajat ja juhlapäivät

Japanissa on monia erityisiä juhlapäiviä ja tapahtumia, jotka vaikuttavat aikaan liittyvään sanastoon.

– **正月 (しょうがつ, shougatsu)**: Uudenvuoden juhla. Esimerkiksi ”正月休み (しょうがつやすみ, shougatsu yasumi)” tarkoittaa uudenvuoden lomaa.
– **お盆 (おぼん, obon)**: Obon-festivaali, kunnioitetaan esi-isiä. Esimerkiksi ”お盆休み (おぼんやすみ, obon yasumi)” tarkoittaa Obon-lomaa.
– **ゴールデンウィーク (gōruden wīku)**: Kultainen viikko, joka on useiden peräkkäisten vapaapäivien jakso toukokuussa.
– **クリスマス (kurisumasu)**: Joulu. Esimerkiksi ”クリスマスイブ (kurisumasu ibu)” tarkoittaa jouluaattoa.

Ilmaisut ja fraasit

Japanin kielessä on monia fraaseja ja sanontoja, jotka liittyvät aikaan ja ovat hyödyllisiä arkielämässä.

– **おはようございます (ohayou gozaimasu)**: Hyvää huomenta.
– **こんにちは (konnichiwa)**: Hyvää päivää.
– **こんばんは (konbanwa)**: Hyvää iltaa.
– **おやすみなさい (oyasuminasai)**: Hyvää yötä.
– **また明日 (またあした, mata ashita)**: Nähdään huomenna.
– **今晩 (こんばん, konban)**: Tänä iltana.

Kellonajat ja aikataulut

Kellonaikojen ja aikataulujen ilmaiseminen on olennainen osa japanin kielen taitoa, erityisesti matkustettaessa tai tapaamisia sovittaessa.

– **何時 (なんじ, nanji)**: Mikä aika? Esimerkiksi ”今何時ですか (いまなんじですか, ima nanji desu ka)” tarkoittaa ”paljonko kello on nyt?”.
– **午前 (ごぜん, gozen)**: Aamupäivä. Käytetään kellonajan yhteydessä, esimerkiksi ”午前8時 (ごぜんはちじ, gozen hachiji)” tarkoittaa ”kello kahdeksan aamulla”.
– **午後 (ごご, gogo)**: Iltapäivä. Esimerkiksi ”午後3時 (ごごさんじ, gogo sanji)” tarkoittaa ”kello kolme iltapäivällä”.
– **正午 (しょうご, shougo)**: Keskiyö. Esimerkiksi ”正午の鐘 (しょうごのかね, shougo no kane)” tarkoittaa ”keskiyön kello”.

Sanonnat ja idiomit

Japanin kielessä on myös monia sanontoja ja idiomeja, jotka liittyvät aikaan ja ovat mielenkiintoisia oppia.

– **時は金なり (ときはかねなり, toki wa kane nari)**: Aika on rahaa.
– **光陰矢の如し (こういんやのごとし, kouin ya no gotoshi)**: Aika lentää kuin nuoli.
– **一刻千金 (いっこくせんきん, ikkoku senkin)**: Hetki on tuhat kultakolikkoa, tarkoittaa että aika on kallisarvoista.

Yhteenveto

Aikaan liittyvän sanaston hallitseminen japanin kielessä on tärkeää, koska se auttaa sinua ymmärtämään ja kommunikoimaan tehokkaasti erilaisissa tilanteissa. Ajan ilmaiseminen on olennainen osa jokapäiväistä viestintää, ja sen avulla voit paremmin ymmärtää japanilaista kulttuuria ja tapoja. Toivottavasti tämä artikkeli on auttanut sinua ymmärtämään paremmin ajan ilmaisemista japaniksi ja kannustaa sinua jatkamaan kielen opiskelua.

Talkpal on tekoälyavusteinen kieltenopettaja. Opi yli 57 kieltä 5x nopeammin mullistavan teknologian avulla.

OPI KIELIÄ NOPEAMMIN
TEKOÄLYN AVULLA

Opi 5x nopeammin