Viron kieli on mielenkiintoinen ja monipuolinen kieli, joka tarjoaa monia haasteita ja mahdollisuuksia kielten oppijoille. Erityisesti rahoitus- ja taloussanasto voi olla hyödyllistä, jos työskentelet kansainvälisissä tehtävissä tai olet kiinnostunut talousasioista Virossa. Tässä artikkelissa käsitellään joitakin keskeisiä rahoitus- ja taloustermistöjä viron kielellä, selitetään niiden merkitykset suomeksi ja annetaan esimerkkilauseet, jotta voit nähdä, miten näitä sanoja käytetään oikeassa kontekstissa.

Rahoitustermejä

Laen – Laina. Tämä tarkoittaa rahasummaa, jonka yksi osapuoli lainaa toiselta ja jonka maksaminen takaisin sovitaan tiettyjen ehtojen mukaisesti.
Ma võtsin pangast suure laenu, et osta uus auto.

Intress – Korko. Tämä on maksu, jonka lainanottaja maksaa lainanantajalle lainan käytöstä.
Selle laenu intressimäär on väga kõrge.

Laenuperiood – Laina-aika. Tämä tarkoittaa ajanjaksoa, jonka aikana laina on maksettava takaisin.
Laenuperiood selle laenu puhul on viis aastat.

Tagatis – Vakuus. Tämä on omaisuus tai varallisuus, jonka lainanottaja antaa lainanantajalle turvaksi lainan takaisinmaksusta.
Ta pakkus oma maja laenu tagatiseks.

Maksetähtpäev – Eräpäivä. Tämä on päivä, jolloin laina tai maksu on suoritettava.
Laenu maksetähtpäev on järgmine kuu.

Laenuintress – Lainakorko. Tämä on korko, joka lisätään lainan pääomaan.
Laenuintress võib varieeruda sõltuvalt turutingimustest.

Taloustermistöä

Majandus – Talous. Tämä tarkoittaa koko järjestelmää, joka käsittää tuotannon, jakelun ja kulutuksen tavaroista ja palveluista.
Eesti majandus on viimastel aastatel kiiresti kasvanud.

Kasum – Voitto. Tämä on tulojen ja kustannusten välinen positiivinen erotus.
Ettevõte teenis eelmisel aastal suurt kasumit.

Kahjum – Tappio. Tämä on tulojen ja kustannusten välinen negatiivinen erotus.
Kahjuks lõpetas ettevõte aasta kahjumiga.

Investeering – Investointi. Tämä tarkoittaa rahasummaa, joka sijoitetaan johonkin varallisuuteen tai projektiin tuottojen saamiseksi.
Ta tegi suure investeeringu kinnisvarasse.

Eelarve – Budjetti. Tämä on suunnitelma, joka koskee tuloja ja menoja tietyn ajanjakson aikana.
Valitsus kinnitas uue aasta eelarve.

Aktsia – Osake. Tämä on osuus yhtiön omistuksesta, joka antaa oikeuden osinkoon ja osallisuuteen yhtiön päätöksenteossa.
Ta ostis ettevõtte aktsiaid börsilt.

Börs – Pörssi. Tämä on markkinapaikka, jossa ostetaan ja myydään arvopapereita, kuten osakkeita ja joukkovelkakirjoja.
Tallinna börs on Eesti peamine väärtpaberiturg.

Dividendid – Osingot. Tämä on osa yhtiön voitosta, joka jaetaan osakkeenomistajille.
Ettevõte maksis sel aastal suuri dividende.

Inflatsioon – Inflaatio. Tämä on yleisen hintatason nousu, joka vähentää rahan ostovoimaa.
Inflatsioon on viimastel aastatel järk-järgult tõusnud.

Deflatsioon – Deflaatio. Tämä on yleisen hintatason lasku, joka lisää rahan ostovoimaa.
Deflatsioon võib põhjustada majanduskriisi.

Valuuta – Valuutta. Tämä on maan käyttämä rahayksikkö.
Eesti ametlik valuuta on euro.

Väärtus – Arvo. Tämä tarkoittaa hyödykkeen tai palvelun merkitystä, hintaa tai tärkeyttä.
Kulla väärtus on aastatega pidevalt tõusnud.

Hind – Hinta. Tämä on rahamäärä, joka maksetaan hyödykkeestä tai palvelusta.
Selle toote hind on väga kõrge.

Kulud – Kulut. Tämä on rahamäärä, joka käytetään hyödykkeiden tai palveluiden hankintaan.
Ettevõtte kulud on sel aastal suurenenud.

Tulud – Tulot. Tämä on rahamäärä, joka saadaan hyödykkeiden tai palveluiden myynnistä tai muista lähteistä.
Ettevõtte tulud on sel aastal kasvanud.

Kapital – Pääoma. Tämä on rahamäärä tai varallisuus, joka sijoitetaan liiketoimintaan.
Ettevõte vajab lisakapitali laienemiseks.

Võlg – Velka. Tämä on rahasumma, jonka yksi osapuoli on velkaa toiselle.
Tal on pangale suur võlg.

Laenuvõtja – Lainanottaja. Tämä on henkilö tai organisaatio, joka ottaa lainaa.
Laenuvõtja peab järgima kõiki lepingu tingimusi.

Laenuandja – Lainanantaja. Tämä on henkilö tai organisaatio, joka myöntää lainan.
Pank on laenuandja, kes määrab intressimäärad.

Väärtpaberid – Arvopaperit. Tämä on yleisnimitys osakkeille, joukkovelkakirjoille ja muille rahoitusinstrumenteille.
Investeerimine väärtpaberitesse võib olla riskantne.

Rahaülekanne – Rahansiirto. Tämä on rahamäärän siirto yhdeltä tililtä toiselle.
Ta tegi rahaülekande oma sõbra kontole.

Majanduskasv – Talouskasvu. Tämä on koko talouden tuotannon kasvu ajan myötä.
Eesti majanduskasv on olnud viimastel aastatel stabiilne.

Fiskaalpoliitika – Finanssipolitiikka. Tämä on hallituksen toimet, jotka liittyvät julkisiin menoihin ja verotukseen talouden ohjaamiseksi.
Valitsus on rakendanud ranget fiskaalpoliitikat.

Monetaarpoliitika – Rahapolitiikka. Tämä on keskuspankin toimet, jotka liittyvät rahamäärän ja korkotason säätelyyn talouden ohjaamiseksi.
Keskpank on muutnud oma monetaarpoliitikat inflatsiooni ohjamiseks.

Arvelduskonto – Käyttötili. Tämä on pankkitili, jota käytetään päivittäisiin rahansiirtoihin ja maksuihin.
Tal on arvelduskonto kohalikus pangas.

Hoiukonto – Säästötili. Tämä on pankkitili, joka on tarkoitettu rahojen säästämiseen ja jolle maksetaan korkoa.
Ta avas hoiukonto, et koguda raha tulevikuks.

Krediitkaart – Luottokortti. Tämä on maksukortti, jolla voi tehdä ostoksia ja maksaa myöhemmin takaisin.
Ta kasutab oma krediitkaarti sageli veebipoodides.

Deebetkaart – Pankkikortti. Tämä on maksukortti, jolla maksetaan suoraan pankkitililtä.
Deebetkaardiga saab maksta poes ja võtta raha automaadist.

Rahakursus – Valuuttakurssi. Tämä on yhden valuutan arvo suhteessa toiseen valuuttaan.
Euro ja dollari rahakursus on pidevalt muutumas.

Finantsanalüüs – Taloudellinen analyysi. Tämä on prosessi, jossa arvioidaan yrityksen taloudellista tilannetta.
Ettevõte viis läbi põhjaliku finantsanalüüsi enne investeeringu tegemist.

Bilanss – Tase. Tämä on yrityksen tilinpäätös, joka esittää varat, velat ja oman pääoman tiettynä ajankohtana.
Ettevõtte bilanss näitab tugevat finantsseisundit.

Kasumiaruanne – Tuloslaskelma. Tämä on raportti, joka esittää yrityksen tulot ja menot tietyn ajanjakson aikana.
Kasumiaruanne näitab ettevõtte majandustulemusi aasta lõpus.

Rahavoogude aruanne – Kassavirtalaskelma. Tämä on raportti, joka esittää yrityksen rahavirrat tietyn ajanjakson aikana.
Rahavoogude aruanne aitab jälgida ettevõtte likviidsust.

Likviidsus – Likviditeetti. Tämä tarkoittaa yrityksen kykyä täyttää lyhytaikaiset velvoitteet.
Ettevõtte likviidsus on paranenud tänu suurematele müügimahtudele.

Amortisatsioon – Poistot. Tämä on pitkäaikaisten omaisuuserien kulumisen tai arvonalenemisen kirjaaminen.
Ettevõte arvestab amortisatsiooni iga kuu lõpus.

Fikseeritud kulud – Kiinteät kulut. Nämä ovat kuluja, jotka pysyvät samoina riippumatta tuotannon määrästä.
Fikseeritud kulud sisaldavad renti ja kindlustust.

Muud kulud – Muuttuvat kulut. Nämä ovat kuluja, jotka vaihtelevat tuotannon määrän mukaan.
Muud kulud sõltuvad tooraine hindadest.

Brutotulu – Bruttotulo. Tämä on kokonaistulo ennen verojen ja muiden vähennysten vähentämistä.
Tema brutotulu on sel aastal oluliselt kasvanud.

Nettotulu – Nettotulo. Tämä on tulo, joka jää jäljelle verojen ja muiden vähennysten jälkeen.
Tema netotulu on pärast maksude maksmist väiksem.

Omakapital – Oma pääoma. Tämä on osuus yrityksen varoista, joka jää jäljelle kaikkien velkojen maksamisen jälkeen.
Omakapital on ettevõtte finantsilise tervise näitaja.

Võlakiri – Joukkovelkakirja. Tämä on lainainstrumentti, jonka avulla yritykset ja hallitukset voivat kerätä varoja.
Ta investeeris ettevõtte võlakirjadesse.

Krediidireiting – Luottoluokitus. Tämä on arvio yrityksen tai valtion kyvystä maksaa takaisin lainoja.
Ettevõtte krediidireiting on AAA, mis näitab tugevat finantsseisundit.

Toivottavasti tämä artikkeli on auttanut sinua ymmärtämään paremmin rahoitus- ja taloustermistöä viron kielellä. Näiden termien hallitseminen voi olla erittäin hyödyllistä, kun kommunikoit virolaisessa liiketoimintaympäristössä tai seuraat Viron taloutta. Muista harjoitella näitä termejä säännöllisesti ja käyttää niitä mahdollisimman paljon oikeissa tilanteissa!