Norjan kieli on Pohjoismaissa puhuttava germaaninen kieli, joka jakautuu kahteen pääasialliseen muotoon: bokmåliin ja nynorskiin. Vaikka norjan kieli saattaa tuntua haastavalta oppia, se on läheistä sukua ruotsille ja tanskalle, mikä voi helpottaa oppimisprosessia suomalaiselle, joka on jo perehtynyt muihin pohjoismaisiin kieliin. Tässä artikkelissa keskitymme norjan kielen **kvantitatiiviseen sanastoon**, eli sanoihin ja ilmauksiin, jotka liittyvät määrän ja lukumäärän ilmaisemiseen.
Numerot ja perusluvut
Numerot ovat kielten peruspilareita, ja niiden oppiminen on ensimmäinen askel kvantitatiivisen sanaston hallitsemiseen. Norjan kielen numerot yhdestä kymmeneen ovat seuraavat:
1. en (tai ett)
2. to
3. tre
4. fire
5. fem
6. seks
7. sju (tai syv)
8. åtte
9. ni
10. ti
Huomaa, että norjassa on kaksi eri tapaa sanoa ”yksi”: ”en” käytetään maskuliinisissa ja feminiinisissä sanoissa, kun taas ”ett” käytetään neutraaleissa sanoissa. Samoin ”sju” ja ”syv” ovat molemmat hyväksyttäviä tapoja sanoa ”seitsemän”.
Kymmenet ja sadat
Norjan kielen kymmenet ja sadat muodostetaan melko suoraviivaisesti:
20. tjue (tai tyve)
30. tretti (tai tredve)
40. førti (tai førti)
50. femti
60. seksti
70. sytti
80. åtti
90. nitti
100. hundre
Huomaa, että kuten ”sju” ja ”syv”, myös ”tjue” ja ”tyve” ovat molemmat hyväksyttäviä tapoja sanoa ”kaksikymmentä”, ja tämä pätee myös muihin kymmeniin.
Murtoluvut ja desimaalit
Murtoluvut ja desimaalit ovat myös tärkeitä kvantitatiivisia termejä. Murtoluvut muodostetaan norjassa seuraavasti:
– 1/2 = en halv
– 1/3 = en tredjedel
– 1/4 = en fjerdedel
– 1/5 = en femtedel
Desimaalit ilmaistaan pisteellä, kuten suomen kielessäkin:
– 0.1 = null komma en
– 0.25 = null komma tjuefem
– 1.5 = en komma fem
Peruslaskutoimitukset
Kvantitatiiviseen sanastoon kuuluu myös peruslaskutoimitusten terminologia:
– Plus (lisäys): pluss
– Miinus (vähennys): minus
– Kerto (kertolasku): ganger
– Jako (jakolasku): delt på
Esimerkiksi: ”To pluss to er fire” (2 + 2 = 4) tai ”Åtte delt på to er fire” (8 / 2 = 4).
Ajan ilmaiseminen
Aika on toinen keskeinen osa kvantitatiivista sanastoa. Norjassa ajan ilmaiseminen voi olla hieman erilaista kuin suomessa:
– Tunti: time
– Minuutti: minutt
– Sekunti: sekund
Norjassa kellonaika ilmaistaan yleensä seuraavasti:
– Klo 3:00 = Klokka tre
– Klo 3:15 = Kvart over tre
– Klo 3:30 = Halv fire
– Klo 3:45 = Kvart på fire
Huomaa, että ”halv fire” tarkoittaa kirjaimellisesti ”puoli neljä”, mikä saattaa olla alkuun hämmentävää suomalaiselle.
Painot ja mitat
Painojen ja mittojen ymmärtäminen on myös tärkeä osa kvantitatiivista sanastoa. Norjassa käytetään metrijärjestelmää, joten mittayksiköt ovat samat kuin Suomessa:
– Millimetri: millimeter
– Senttimetri: centimeter
– Metri: meter
– Kilometri: kilometer
Painojen osalta:
– Gramma: gram
– Kilogramma: kilogram
Raha ja hinnat
Raha ja hinnat ovat toinen keskeinen osa kvantitatiivista sanastoa. Norjan valuutta on Norjan kruunu (norsk krone), ja hinnat ilmaistaan yleensä näin:
– 1 kr = en krone
– 10 kr = ti kroner
– 100 kr = hundre kroner
Kun puhutaan hinnoista, on tärkeää osata ilmaista myös desimaaleja, kuten ”3,50 kr” (tre kroner og femti øre).
Adjektiivit ja vertailumuodot
Adjektiivit, jotka ilmaisevat määrää, kuten ”moni”, ”harva” tai ”paljon”, ovat myös osa kvantitatiivista sanastoa:
– Moni: mange
– Harva: få
– Paljon: mye (laskemattomissa) / mange (laskettavissa)
– Vähän: lite (laskemattomissa) / få (laskettavissa)
Esimerkiksi: ”Det er mange mennesker her” (Täällä on paljon ihmisiä) tai ”Jeg har lite tid” (Minulla on vähän aikaa).
Ilmaukset ja fraasit
Norjan kielessä on myös monia ilmauksia ja fraaseja, jotka liittyvät määrän ilmaisemiseen:
– ”En hel del” (aika paljon)
– ”En liten mengde” (pieni määrä)
– ”En stor mengde” (suuri määrä)
– ”Et par” (pari, muutama)
– ”Flere” (useita)
Esimerkiksi: ”Jeg har en hel del arbeid å gjøre” (Minulla on aika paljon työtä tehtävänä) tai ”Jeg så et par filmer i går” (Katsoin pari elokuvaa eilen).
Erityissanastoa eri tilanteisiin
Jokapäiväisessä elämässä voi tulla vastaan monia tilanteita, joissa tarvitset kvantitatiivista sanastoa. Esimerkiksi ostoksilla käydessä, urheilua harrastaessa tai matkustaessa:
– Ostoksilla: ”Hvor mye koster dette?” (Kuinka paljon tämä maksaa?)
– Urheilussa: ”Hvor mange mål scoret du?” (Kuinka monta maalia teit?)
– Matkustaessa: ”Hvor langt er det til neste by?” (Kuinka pitkä matka on seuraavaan kaupunkiin?)
Yhteenveto
Norjan kielen kvantitatiivinen sanasto on laaja ja monipuolinen. Se kattaa numerot, murtoluvut, desimaalit, peruslaskutoimitukset, ajan ilmaisemisen, painot ja mitat, rahan ja hinnat, adjektiivit sekä erilaiset ilmaukset ja fraasit. Tämän sanaston hallitseminen on olennaista, jotta voit kommunikoida tehokkaasti ja tarkasti norjan kielellä.
Muista harjoitella näitä sanoja ja ilmauksia säännöllisesti, jotta ne tulevat sinulle luonnostaan. Voit esimerkiksi käyttää flash-kortteja, tehdä harjoituksia tai keskustella norjaa puhuvien kanssa. Mitä enemmän harjoittelet, sitä paremmin hallitset kvantitatiivisen sanaston ja pystyt käyttämään sitä sujuvasti eri tilanteissa.
