Kiina on yksi maailman vanhimmista ja rikkaimmista kulttuureista, ja sen kieli, mandariinikiina, on maailman puhutuin kieli. Mandariinikiinan opiskelu voi tuntua haastavalta, mutta oikeanlaisella lähestymistavalla ja harjoittelulla se on täysin mahdollista. Tässä artikkelissa keskitymme A1-tason kiinan sanoihin ja sanastoon, jotka muodostavat perustan kielen oppimiselle.

Yleiset tervehdykset ja kohteliaisuudet

Mandariinikiinan oppiminen alkaa usein perustervehdyksistä ja kohteliaisuuksista. Tässä muutamia yleisiä ja tärkeitä sanoja ja lauseita:

– 你好 (nǐ hǎo) – Hei
– 再见 (zài jiàn) – Näkemiin
– 谢谢 (xiè xiè) – Kiitos
– 对不起 (duì bù qǐ) – Anteeksi
– 请 (qǐng) – Ole hyvä (kohteliaisuus)

Kun opettelet näitä perustervehdyksiä, voit aloittaa keskustelun kiinaksi ja tehdä hyvän vaikutuksen kiinankielisiin ystäviisi tai kollegoihisi.

Perussanasto: numerot ja lukusanat

Numerot ovat tärkeä osa mitä tahansa kieltä. Mandariinikiinassa numerot 1-10 ovat seuraavat:

– 一 (yī) – Yksi
– 二 (èr) – Kaksi
– 三 (sān) – Kolme
– 四 (sì) – Neljä
– 五 (wǔ) – Viisi
– 六 (liù) – Kuusi
– 七 (qī) – Seitsemän
– 八 (bā) – Kahdeksan
– 九 (jiǔ) – Yhdeksän
– 十 (shí) – Kymmenen

Kiinassa numerot yhdistyvät helposti suurempien lukujen muodostamiseksi. Esimerkiksi 11 on ”十一” (shí yī) eli ”kymmenen yksi”, ja 20 on ”二十” (èr shí) eli ”kaksi kymmentä”.

Perussanasto: ihmiset ja perhesuhteet

Perhesuhteet ovat tärkeitä kiinalaisessa kulttuurissa, ja niiden tunteminen auttaa ymmärtämään paremmin keskusteluja ja sosiaalisia tilanteita. Tässä muutamia yleisiä sanoja:

– 家 (jiā) – Perhe
– 爸爸 (bàba) – Isä
– 妈妈 (māma) – Äiti
– 哥哥 (gēge) – Isoveli
– 姐姐 (jiějie) – Isosisko
– 弟弟 (dìdi) – Pikkuveli
– 妹妹 (mèimei) – Pikkusisko

Näiden sanojen avulla voit keskustella perheestäsi ja kysyä toisilta heidän perheestään.

Perussanasto: päivämäärät ja kellonajat

Päivämäärät ja kellonajat ovat tärkeitä jokapäiväisessä keskustelussa. Tässä muutamia perussanoja ja -ilmauksia:

– 今天 (jīn tiān) – Tänään
– 明天 (míng tiān) – Huomenna
– 昨天 (zuó tiān) – Eilen
– 星期 (xīng qī) – Viikko
– 月 (yuè) – Kuukausi
– 年 (nián) – Vuosi

Kellonajat ilmaistaan yleensä näin:

– 几点 (jǐ diǎn) – Mikä aika?
– 点 (diǎn) – Tunti
– 分 (fēn) – Minuutti

Esimerkiksi ”kello kaksi” on ”两点” (liǎng diǎn) ja ”kymmenen yli kolme” on ”三点十分” (sān diǎn shí fēn).

Perussanasto: paikat ja suunnat

Paikkojen ja suuntien tunteminen on tärkeää, kun matkustat tai liikut kaupungissa. Tässä muutamia tärkeitä sanoja:

– 哪里 (nǎ lǐ) – Missä
– 这里 (zhè lǐ) – Tässä
– 那里 (nà lǐ) – Tuolla
– 学校 (xué xiào) – Koulu
– 医院 (yī yuàn) – Sairaala
– 商店 (shāng diàn) – Kauppa

Suuntia ilmaistaan yleensä näin:

– 左 (zuǒ) – Vasen
– 右 (yòu) – Oikea
– 前 (qián) – Edessä
– 后 (hòu) – Takana

Esimerkiksi ”missä koulu on?” on ”学校在哪里?” (xué xiào zài nǎ lǐ?).

Perussanasto: ruoka ja juoma

Ruoka on tärkeä osa kiinalaista kulttuuria, ja ruokasanaston tunteminen on hyödyllistä sekä matkustaessa että ravintolassa käydessä. Tässä muutamia tärkeitä sanoja:

– 饭 (fàn) – Ruoka
– 水 (shuǐ) – Vesi
– 茶 (chá) – Tee
– 面条 (miàn tiáo) – Nuudelit
– 米饭 (mǐ fàn) – Riisi
– 水果 (shuǐ guǒ) – Hedelmä

Ravintolassa voit esimerkiksi kysyä ”Onko teillä vettä?” sanomalla ”你们有水吗?” (nǐmen yǒu shuǐ ma?).

Ruokailuvälineet ja -tavat

Kiinalaisessa ruokakulttuurissa käytetään usein erilaisia ruokailuvälineitä, joista tunnetuimmat ovat syömäpuikot. Tässä muutamia hyödyllisiä sanoja:

– 筷子 (kuài zi) – Syömäpuikot
– 碗 (wǎn) – Kulho
– 盘子 (pán zi) – Lautanen
– 勺子 (sháo zi) – Lusikka

Kun tunnet nämä sanat, voit paremmin nauttia kiinalaisesta ruokakulttuurista ja keskustella siitä muiden kanssa.

Perussanasto: värit

Värit ovat tärkeitä jokapäiväisessä viestinnässä. Tässä muutamia yleisiä värejä kiinaksi:

– 红色 (hóng sè) – Punainen
– 蓝色 (lán sè) – Sininen
– 绿色 (lǜ sè) – Vihreä
– 黄色 (huáng sè) – Keltainen
– 黑色 (hēi sè) – Musta
– 白色 (bái sè) – Valkoinen

Voit esimerkiksi sanoa ”Pidän punaisesta väristä” sanomalla ”我喜欢红色” (wǒ xǐ huān hóng sè).

Perussanasto: adjektiivit

Adjektiivit auttavat kuvailemaan asioita tarkemmin. Tässä muutamia yleisiä adjektiiveja:

– 大 (dà) – Suuri
– 小 (xiǎo) – Pieni
– 高 (gāo) – Korkea
– 矮 (ǎi) – Matala
– 快 (kuài) – Nopea
– 慢 (màn) – Hidas

Esimerkiksi ”Talo on suuri” on ”房子很大” (fáng zi hěn dà).

Perussanasto: verbit

Verbit ovat keskeinen osa kielen oppimista, koska ne ilmaisevat toimintaa. Tässä muutamia yleisiä verbejä:

– 是 (shì) – Olla
– 有 (yǒu) – Omistaa
– 去 (qù) – Mennä
– 来 (lái) – Tulla
– 做 (zuò) – Tehdä
– 看 (kàn) – Katsoa

Voit esimerkiksi sanoa ”Minä menen kouluun” sanomalla ”我去学校” (wǒ qù xué xiào).

Yhdysverbit ja niiden käyttö

Mandariinikiinassa on myös monia yhdysverbejä, jotka koostuvat kahdesta tai useammasta sanasta. Tässä muutamia esimerkkejä:

– 学习 (xué xí) – Opiskella
– 工作 (gōng zuò) – Työskennellä
– 休息 (xiū xi) – Levätä

Esimerkiksi ”Minä opiskelen kiinaa” on ”我学习汉语” (wǒ xué xí hàn yǔ).

Perussanasto: kysymyssanat

Kysymyssanat ovat tärkeitä, kun haluat saada tietoa. Tässä muutamia yleisiä kysymyssanoja:

– 什么 (shén me) – Mitä
– 谁 (shéi) – Kuka
– 哪里 (nǎ lǐ) – Missä
– 什么时候 (shén me shí hòu) – Milloin
– 为什么 (wèi shén me) – Miksi

Esimerkiksi ”Mitä tämä on?” on ”这是什么?” (zhè shì shén me?).

Yhteenveto ja harjoittelu

Näiden A1-tason kiinankielisten sanojen avulla voit aloittaa matkasi mandariinikiinan oppimiseen. On tärkeää harjoitella säännöllisesti ja käyttää oppimiasi sanoja käytännössä. Voit esimerkiksi kirjoittaa pieniä lauseita ja yrittää keskustella kiinaksi ystävien tai opettajien kanssa.

Muista, että kielen oppiminen on pitkäjänteinen prosessi, mutta jokainen askel vie sinut lähemmäs sujuvaa puhumista. Harjoittele ahkerasti ja pidä hauskaa oppimisprosessissa!