Urdun kieli, kuten monet muutkin kielet, sisältää runsaasti sanastoa, joka liittyy aikaan. Ajan ilmaiseminen on keskeinen osa jokapäiväistä viestintää, ja urdu ei ole poikkeus. Tässä artikkelissa käymme läpi tärkeimpiä urdun kielen sanoja ja ilmaisuja, jotka liittyvät aikaan, sekä niiden käyttöä lauseissa ja konteksteissa.
Peruskäsitteet
Ensimmäiseksi tutustutaan muutamiin peruskäsitteisiin, jotka ovat välttämättömiä ajan ilmaisemiseksi urdun kielellä. Näitä sanoja käytetään usein arkielämässä ja ne ovat hyödyllisiä myös keskusteluissa.
– **Saa’at** (ساعات): Tunnit
– **Minti** (منٹ): Minuutit
– **Saniyya** (ثانیہ): Sekunnit
– **Din** (دن): Päivä
– **Hafta** (ہفتہ): Viikko
– **Mahina** (مہینہ): Kuukausi
– **Saal** (سال): Vuosi
– **Subah** (صبح): Aamu
– **Shaam** (شام): Ilta
– **Raat** (رات): Yö
Esimerkkejä lauseissa
– ”Mä joka päivä herään **subah** kuudelta.” (میں ہر روز صبح چھ بجے جاگتا ہوں۔)
– ”He tulevat **shaam** viideltä.” (وہ شام پانچ بجے آئیں گے۔)
– ”Tämä projekti kestää kolme **din**.” (یہ پروجیکٹ تین دن چلے گا۔)
Kellonajat
Kun puhutaan kellonajoista, urdun kielessä käytetään samoja peruskäsitteitä kuin suomessakin. Kuitenkin, on tärkeää tietää, miten ilmaista kellonaikoja ja käyttää niitä oikeassa kontekstissa.
– **Baje** (بجے): Kello (aika)
– **Adha** (آدھا): Puoli
– **Pau** (پاؤ): Vartti
– **Ponay** (پونے): Kolme varttia
Esimerkkejä lauseissa
– ”Kello on **do baje**.” (دو بجے ہیں۔)
– ”He tulevat **adha ghanta** myöhässä.” (وہ آدھا گھنٹہ دیر سے آئیں گے۔)
– ”Kokous alkaa **ponay teen baje**.” (میٹنگ پونے تین بجے شروع ہوگی۔)
Vuorokauden ajat
Vuorokauden ajat ilmaistaan urdun kielessä eri tavoin, ja nämä käsitteet ovat tärkeitä, kun halutaan tarkentaa, milloin jokin tapahtuma tapahtuu.
– **Seher** (سحر): Aamunkoitto
– **Dupehar** (دوپہر): Iltapäivä
– **Maghrib** (مغرب): Auringonlasku
– **Aadhi raat** (آدھی رات): Keskiyö
Esimerkkejä lauseissa
– ”Me lähdemme matkalle **seher** aikaan.” (ہم سحر کے وقت سفر پر جائیں گے۔)
– ”Lounas on **dupehar** kahdeltatoista.” (دوپہر بارہ بجے دوپہر کا کھانا ہے۔)
– ”Elokuva alkaa **maghrib** jälkeen.” (فلم مغرب کے بعد شروع ہوگی۔)
Viikonpäivät
Viikonpäivien nimet ovat tärkeitä, kun puhutaan aikatauluista ja suunnitelmista. Tässä ovat urdun viikonpäivät:
– **Itwaar** (اتوار): Sunnuntai
– **Peer** (پیر): Maanantai
– **Mangal** (منگل): Tiistai
– **Budh** (بدھ): Keskiviikko
– **Jumerat** (جمعرات): Torstai
– **Jumma** (جمعہ): Perjantai
– **Hafta** (ہفتہ): Lauantai
Esimerkkejä lauseissa
– ”Meillä on kokous **Itwaar**.” (اتوار کو ہماری میٹنگ ہے۔)
– ”Kurssi alkaa **Peer**.” (کورس پیر سے شروع ہوگا۔)
– ”Minulla on vapaapäivä **Jumma**.” (جمعہ کو میرا چھٹی کا دن ہے۔)
Kuukaudet ja vuodenajat
Urdun kielessä kuukaudet ja vuodenajat ilmaistaan hieman eri tavalla kuin suomessa, mutta niiden tunteminen on tärkeää, jotta voi keskustella tapahtumista ja suunnitelmista.
– **January** (جنوری): Tammikuu
– **February** (فروری): Helmikuu
– **March** (مارچ): Maaliskuu
– **April** (اپریل): Huhtikuu
– **May** (مئی): Toukokuu
– **June** (جون): Kesäkuu
– **July** (جولائی): Heinäkuu
– **August** (اگست): Elokuu
– **September** (ستمبر): Syyskuu
– **October** (اکتوبر): Lokakuu
– **November** (نومبر): Marraskuu
– **December** (دسمبر): Joulukuu
Vuodenajat:
– **Basant** (باسنت): Kevät
– **Garmi** (گرمی): Kesä
– **Patjhar** (پت جھڑ): Syksy
– **Sardi** (سردی): Talvi
Esimerkkejä lauseissa
– ”Minun syntymäpäiväni on **March**.” (میری سالگرہ مارچ میں ہے۔)
– ”Me matkustamme **July**.” (ہم جولائی میں سفر کریں گے۔)
– ”Rakastan **Basant** kautta.” (مجھے باسنت کا موسم پسند ہے۔)
Ilmaisut ja aikamuodot
Ajan ilmaiseminen urdun kielessä vaatii myös aikamuotojen tuntemista. Tässä on muutamia yleisiä aikamuotoja ja niiden käyttöä.
– **Haal** (حال): Preesens
– **Mazi** (ماضی): Menneisyys
– **Mustaqbil** (مستقبل): Tulevaisuus
Esimerkkejä lauseissa
– ”Minä **puhun** urdua.” (میں اردو **بولتا ہوں**۔)
– ”Hän **puhui** urdua.” (وہ اردو **بولا**۔)
– ”Me **puhumme** urdua huomenna.” (ہم کل اردو **بولیں گے**۔)
Aikaan liittyvät ilmaisut
Lopuksi, on olemassa useita hyödyllisiä ilmaisuja, jotka liittyvät aikaan ja joita käytetään usein keskusteluissa.
– **Ab** (اب): Nyt
– **Phir** (پھر): Sitten
– **Kab** (کب): Milloin
– **Kal** (کل): Eilen / Huomenna (riippuu kontekstista)
– **Aj** (آج): Tänään
– **Raat ko** (رات کو): Yöllä
– **Din mein** (دن میں): Päivällä
Esimerkkejä lauseissa
– ”Hän tulee **ab**.” (وہ اب آرہا ہے۔)
– ”Me tapaamme **phir**.” (ہم پھر ملیں گے۔)
– ”**Kab** sinä tulet?” (تم کب آؤ گے؟)
– ”Hän tuli **kal**.” (وہ کل آیا۔)
– ”Minä teen sen **aj**.” (میں آج یہ کروں گا۔)
Ajan ilmaiseminen urdun kielellä on monipuolista ja rikasta, ja sen ymmärtäminen auttaa suuresti kommunikaatiossa ja aikataulujen hallinnassa. Toivottavasti tämä artikkeli auttaa sinua ymmärtämään paremmin urdun kielen ajanilmaisuja ja käyttämään niitä sujuvasti keskusteluissa.
