Mikä on epäsuora puhe suomen kieliopissa?

Epäsuora puhe tarkoittaa tilannetta, jossa kerrotaan, mitä joku on sanonut, ajatellut tai kysynyt, mutta ei toisteta alkuperäistä lausetta sanasta sanaan. Toisin sanoen kyseessä on välillinen lainaus, jossa puhujan alkuperäiset sanat muokataan sopimaan uuden lauseen rakenteeseen.

Esimerkiksi:

• Suora puhe: Hän sanoi, ”Minä tulen huomenna.”
• Epäsuora puhe: Hän sanoi, että hän tulee huomenna.

Epäsuora puhe eroaa suorasta puheesta siten, että siinä käytetään yhdyslausetta (esim. ”että”-sanaa) ja verbin aikamuoto mukautetaan tilanteeseen sopivaksi.

Epäsuoran puheen rakenne

Epäsuoran puheen perusrakenne koostuu kahdesta osasta:

1. Alkulause, joka sisältää sanan, kuten sanoa, kertoa, kysyä, väittää jne.
2. Epäsuora lause, joka ilmaisee alkuperäisen lausuman sisällön muuttuneessa muodossa.

Tyypillinen rakenne:

[Alkulause] + että + [epäsuora lause]

Esimerkiksi:

• Hän kertoi, että hän oli nähnyt elokuvan.
• Opettaja sanoi, että koe alkaa huomenna.

Yleisimmät alkulauseet epäsuorassa puheessa

• sanoa
• kertoa
• väittää
• kysyä
• selittää
• mainita
• lupautua

Aikamuotojen muutos epäsuorassa puheessa

Epäsuorassa puheessa aikamuodot muuttuvat suhteessa alkulauseen aikaan. Tämä ilmiö tunnetaan aikamuodon kongruenssina eli aikamuodon yhdenmukaisuutena. Muutos riippuu siitä, milloin alkuperäinen lausuma on sanottu ja milloin epäsuoraa puhetta käytetään.

Perussäännöt aikamuotojen muutokselle

• Preesens muuttuu imperfektiksi:
  
  Suora: Hän sanoo, ”Minä menen kouluun.”
  
  Epäsuora: Hän sanoi, että hän meni kouluun.
• Perfekti muuttuu pluskvamperfektiksi:
  
  Suora: Hän sanoo, ”Olen lukenut kirjan.”
  
  Epäsuora: Hän sanoi, että hän oli lukenut kirjan.
• Futuuri ilmaistaan usein preesensillä tai apuverbeillä:
  
  Suora: Hän sanoo, ”Minä tulen huomenna.”
  
  Epäsuora: Hän sanoi, että hän tuli huomenna.
• Imperfekti pysyy imperfektinä:
  
  Suora: Hän sanoi, ”Minä menin kauppaan.”
  
  Epäsuora: Hän sanoi, että hän meni kauppaan.

Huomaa, että jos alkulause on preesensissä ja epäsuoraa puhetta käytetään samassa ajassa, aikamuotoja ei tarvitse muuttaa.

Sanajärjestys epäsuorassa puheessa

Epäsuorassa puheessa sanajärjestys on yleensä samanlainen kuin väitelauseissa, eli subjekti tulee ennen verbin persoonamuotoa. Tämä eroaa suorasta puheesta, jossa sanajärjestys on usein täysin vapaampi ja voi sisältää esimerkiksi kysymyslauseen sanajärjestyksen.

Esimerkki:

• Suora kysymys: Hän kysyi, ”Tuletko sinä mukaan?”
• Epäsuora kysymys: Hän kysyi, tulenko minä mukaan.

Epäsuorissa kysymyksissä sanajärjestys muistuttaa väitelauseen rakennetta, eikä kysymysmerkkiä käytetä.

Lauseenvastikkeet epäsuorassa puheessa

Suomen kielessä epäsuoraa puhetta voidaan ilmaista myös lauseenvastikkeiden avulla, erityisesti muodollisessa tai tiiviissä kielessä. Lauseenvastikkeet korvaavat kokonaisen sivulauseen yhdellä sanalla tai lyhyellä rakenteella, mikä tekee lauseesta tiiviimmän.

Yleisimmät lauseenvastikkeet epäsuorassa puheessa

• Infinitiivi:
  
  Hän sanoi lähtevänsä pian. (Sen sijaan että sanoi, että hän lähtee pian.)
• Partisiipin perfekti:
  
  Hän ilmoitti tehneensä työn valmiiksi.
• Partisiipin preesens:
  
  Hän jatkoi puhumista.

Lauseenvastikkeiden käyttö on yleistä kirjallisessa kielessä ja virallisissa teksteissä, mutta niitä kannattaa opetella myös puhekielessä sujuvuuden vuoksi.

Epäsuora puhe kysymyksissä ja käskyissä

Epäsuoran puheen käyttö kysymyksissä ja käskyissä poikkeaa hieman väitelauseista.

Kysymykset

Epäsuorassa kysymyksessä käytetään kysymyssanoja kuten ”miksi”, ”mitä”, ”missä” tai ”kuinka”, ja lauseen sanajärjestys on väitelauseen kaltainen. Kyllä/ei-kysymyksissä käytetään usein konjunktiota ”että” ja verbin persoona ja aikamuoto muuttuvat.

• Suora: Hän kysyi, ”Tuletko sinä mukaan?”
• Epäsuora: Hän kysyi, tulenko minä mukaan.
• Suora: Hän kysyi, ”Missä sinä olet?”
• Epäsuora: Hän kysyi, missä minä olen.

Käskyt

Käskyjen epäsuora ilmaisu tehdään usein verbin infinitiivillä ja konjunktiolla kuten ”pyytää” tai ”käskyttää”.

• Suora käsky: ”Tule tänne!”
• Epäsuora käsky: Hän käski minun tulla tänne.

Usein esiintyvät virheet epäsuorassa puheessa

Epäsuoran puheen oppimisen yhteydessä suomalaista kieltä opiskelevat tekevät usein seuraavia virheitä:

• Aikamuodon väärinkäyttö: Aikamuodon muuttamatta jättäminen tai virheellinen muuttaminen.
• Sanajärjestyksen sekaannus: Kysymyslauseen sanajärjestyksen käyttäminen epäsuorassa puheessa.
• Konjunktion ”että” poisjättäminen: ”Että”-sanan unohtaminen, jolloin lause jää epäselväksi.
• Suoran puheen merkintöjen käyttäminen: Lainausmerkkien tai suoran puheen sanajärjestyksen käyttö epäsuorassa puheessa.
• Puuttuvat lauseenvastikkeet: Lauseenvastikkeiden käyttöä vältetään tai niitä ei osata muodostaa oikein.

Talkpal tarjoaa harjoituksia, jotka auttavat välttämään nämä yleiset virheet käytännön esimerkkien ja selkeiden ohjeiden avulla.

Epäsuoran puheen harjoittelu Talkpalissa

Talkpal on interaktiivinen kielioppiharjoittelun alusta, joka soveltuu erinomaisesti epäsuoran puheen oppimiseen. Sen avulla voit:

• Harjoitella aikamuotojen muuttamista käytännössä.
• Saada välitöntä palautetta lauseiden oikeellisuudesta.
• Käyttää runsaasti esimerkkilauseita ja muunnoksia.
• Harjoitella sanajärjestyksen ja konjunktioiden oikeaa käyttöä.
• Oppia lauseenvastikkeiden muodostamista ja käyttöä.

Talkpal tekee epäsuoran puheen oppimisesta systemaattista ja motivoivaa, mikä nopeuttaa suomen kielen hallintaa.

Yhteenveto

Epäsuora puhe on olennainen osa suomen kielioppia, joka mahdollistaa toisen henkilön puheiden ja ajatusten välittämisen muuttuneessa muodossa. Sen hallinta vaatii aikamuotojen, sanajärjestyksen ja konjunktioiden oikeaa käyttöä sekä lauseenvastikkeiden tuntemusta. Usein epäsuorassa puheessa tehdään virheitä, mutta harjoittelemalla säännöllisesti esimerkiksi Talkpalin kaltaisilla työkaluilla oppiminen sujuu tehokkaasti. Kun hallitset epäsuoran puheen, pystyt kommunikoimaan sujuvammin ja ilmaisemaan itseäsi monipuolisemmin suomen kielellä.