Проза – kertomakirjallisuuden muoto, joka koostuu yleiskielellä kirjoitetusta tekstistä ilman runomittaa.
Я пишу прозу, щоб висловити свої думки.

Поезія – taiteellinen kirjoitusmuoto, joka käyttää tiivistettyä kieltä ja jossa on usein mukana riimiä, rytmiä ja symboliikkaa.
Її поезія завжди торкається серця.

Роман – pitkä kerronnallinen teos, joka käsittelee henkilöhahmojen kehitystä ja kokemuksia.
Цей роман розповідає про історію кохання і зради.

Новела – lyhyempi kuin romaani, mutta pidempi kuin novelli, tämä kirjallisuuden laji keskittyy yleensä yhteen juonenkäänteeseen tai teemaan.
Ця новела описує життя маленького містечка.

Есе – lyhyt kirjoitelma, joka tutkii tiettyä aihetta ja tarjoaa kirjoittajan henkilökohtaisen näkemyksen.
Вона написала есе про своє розуміння свободи.

Критика – kirjallinen tai suullinen arviointi teoksesta, esimerkiksi kirjasta, elokuvasta tai musiikkikappaleesta.
Його критика нового фільму була дуже об’єктивною.

Біографія – elämäkerta, joka kertoo todenmukaisesti jonkun henkilön elämänvaiheista.
Ця біографія відомого художника дуже інформативна.

Автобіографія – henkilön itsensä kirjoittama elämäkerta.
Він пише автобіографію, щоб поділитися своїм досвідом.

Антологія – kokoelmateos, joka sisältää valikoiman tekstejä tai teoksia useilta kirjoittajilta.
Ця антологія включає вірші багатьох українських поетів.

Метафора – kuvakieli, jossa puhutaan jostakin asiasta kuin se olisi jotain muuta, vahvistamalla tekstiä tai puhetta.
Він використовував метафору ”річки часу”, щоб описати життєвий шлях.

Символ – merkki tai kuva, joka edustaa jotakin muuta, usein syvällisempää tai abstraktia ideologiaa.
Голуб є символом миру.

Алегорія – tarina, runo tai kuva, joka voi olla tulkittavissa piilomerkitysten kautta paljastaen moraalisen tai poliittisen sanoman.
Ця казка є алегорією на тему справедливості та чесності.

Парадокс – näennäisesti ristiriitainen väite tai tilanne, joka kuitenkin saattaa paljastaa totuuden.
Життя повне парадоксів, які часто важко зрозуміти.

Іронія – tilanne tai lausuma, jossa todellinen merkitys on päinvastainen sanojen kirjaimellisesta tai odotetusta merkityksestä.
Вона використала іронію, щоб критично висловитись про ситуацію.

Сатира – kirjallisuusmuoto, joka käyttää huumoria, ivaa tai liioittelua kritisoidakseen tai pilkatakseen jotakin, erityisesti politiikassa tai moraalissa.
Його сатира на політичні умови країни викликала багато дискусій.