Abstrakti – Tiivistetty kuvaus tutkimuksen tai akateemisen tekstin sisällöstä, joka esitellään ennen varsinaista tekstiä.
Tutkielman abstrakti antaa lukijalle nopean käsityksen työn tavoitteista ja tuloksista.

Hypoteesi – Oletus tai teoria, jota ei ole vielä todistettu todeksi mutta jota tutkimuksessa testataan.
Tutkimuksen alussa esitettiin hypoteesi, että valo nopeuttaa kasvien kasvua.

Metodologia – Menetelmät ja teknikat, joita käytetään tiedon keräämiseen ja analysointiin tutkimuksessa.
Tutkimuksen metodologia perustui kvalitatiiviseen analyysiin haastattelujen ja havaintojen kautta.

Empiirinen – Tieto tai päätelmät perustuvat havaintoon tai kokeiluun, eivät teoriaan tai spekulaatioon.
Empiirinen tutkimus osoitti, että ilmastonmuutos vaikuttaa sademääriin.

Analyysi – Tietojen tarkastelu ja erittely, jonka tavoitteena on ymmärtää niitä syvemmin.
Datasta tehtiin perusteellinen analyysi, joka paljasti useita yllättäviä trendejä.

Lähdekritiikki – Lähteiden luotettavuuden ja merkityksellisyyden arviointi.
Kirjoittaessani tutkielmaa, lähdekritiikki oli keskeisessä roolissa lähteiden valinnassa.

Kirjallisuuskatsaus – Yhteenveto ja arviointi aiemmin julkaistusta materiaalista tiettyyn aiheeseen liittyen.
Kirjallisuuskatsaus tarjosi kattavan yleiskuvan tutkittavasta aiheesta.

Kvantitatiivinen – Tiedonkeruumenetelmä, joka perustuu määrälliseen, numeeriseen tiedon analysointiin.
Kvantitatiivinen tutkimusmetodi sopii erityisesti suurten datamäärien käsittelyyn.

Kvalitatiivinen – Tiedonkeruumenetelmä, joka perustuu laadulliseen eli ei-numeeriseen tiedon analysointiin.
Kvalitatiivinen lähestymistapa auttoi ymmärtämään syvällisesti haastateltavien kokemuksia.

Viitekehys – Teoreettinen lähtökohta tai malli, jonka puitteissa tutkimus suoritetaan.
Tutkimuksen viitekehys perustui sosiaalisen konstruktionismin teorioihin.

Julkaisu – Tutkimustulosten esittäminen kirjallisessa muodossa, yleensä lehdessä tai konferenssijulkaisussa.
Tutkimuksen tulokset on hyväksytty arvostetussa tieteellisessä julkaisussa.

Tutkimuskysymys – Kysymys tai joukko kysymyksiä, joihin tutkimus pyrkii vastaamaan.
Tutkimuksen keskeinen tutkimuskysymys liittyi kuluttajien ostokäyttäytymiseen.

Teoria – Järjestelmällinen selitysmalli ilmiöille, joka perustuu aikaisempiin havaintoihin ja kokeisiin.
Gravitaatioteoria selittää, miksi esineet putoavat maata kohti.

Validiteetti – Tutkimuksen tai mittarin kyky mitata juuri sitä, mitä sen on tarkoitus mitata.
Mittaustulosten validiteetti varmistettiin vertaamalla niitä tunnettuihin standardiarvoihin.

Luotettavuus – Tutkimuksen toistettavuus ja tulosten johdonmukaisuus eri tilanteissa.
Tutkimuksen luotettavuus testattiin suorittamalla kokeet useaan kertaan.

Tämä sanasto tarjoaa perustan akateemisen kielen ymmärtämiselle ja käyttämiselle. Akateemisessa ja tutkimusympäristössä käytettävät termit voivat aluksi tuntua monimutkaisilta, mutta niiden oppiminen auttaa syventämään ymmärrystä kyseisestä alasta ja parantaa kommunikointia alan ammattilaisten kanssa.