Demokratia tarkoittaa hallitusmuotoa, jossa valta kuuluu kansalle. Yleensä tämä toteutetaan vaalien kautta, joissa kansalaiset valitsevat edustajansa.
Suomessa demokratia perustuu parlamentaariseen järjestelmään.

Parlamentti on kansanedustuslaitos, joka säätää lakeja ja valvoo hallituksen toimintaa.
Suomen parlamentti, eduskunta, koostuu 200 kansanedustajasta.

Vaalit ovat prosessi, jossa kansalaiset äänestävät valitakseen johtajansa tai päättävät tärkeistä kysymyksistä.
Eduskuntavaalit järjestetään Suomessa joka neljäs vuosi.

Äänioikeus tarkoittaa oikeutta osallistua vaaleihin äänestämällä.
Suomessa äänioikeus on jokaisella 18 vuotta täyttäneellä kansalaisella.

Enemmistöhallitus on hallitus, jolla on enemmistö parlamentin paikoista.
Enemmistöhallitus pystyy yleensä viemään läpi päätöksiään helpommin kuin vähemmistöhallitus.

Vähemmistöhallitus on hallitus, joka ei nauti parlamentin enemmistön tukea.
Vähemmistöhallitus joutuu usein neuvottelemaan muiden puolueiden kanssa saadakseen läpi lakiesityksiä.

Oppositio viittaa parlamentin niiden jäseniin, jotka eivät kuulu hallitsevaan puolueeseen tai hallituskoalitioon.
Oppositio kritisoi hallituksen toimintaa ja tekee ehdotuksia sen parantamiseksi.

Puolue on ryhmä ihmisiä, joilla on samankaltaisia poliittisia näkemyksiä ja jotka pyrkivät vaikuttamaan politiikkaan.
Suomessa on useita eri puolueita, joilla kullakin on oma poliittinen ohjelmansa.

Liberalismi on poliittinen ideologia, joka korostaa yksilön vapauksia ja markkinatalouden merkitystä.
Liberalismi kannattaa yleensä vähäistä valtion puuttumista talouteen.

Sosialismi on ideologia, joka pyrkii tasa-arvoon ja yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen, usein valtion toimien kautta.
Sosialismi kannattaa esimerkiksi progressiivista verotusta ja julkisia palveluita.

Konservatismi on poliittinen suuntaus, joka korostaa perinteiden, järjestyksen ja stabiilisuuden säilyttämistä.
Konservatismi arvostaa usein kansallista identiteettiä ja kulttuuriperintöä.

Populismi on poliittinen lähestymistapa, joka pyrkii vetoamaan ”tavallisen kansan” tunteisiin, usein vastustaen eliittejä.
Populistiset puolueet korostavat usein kansan äänen kuulemista päätöksenteossa.

Ääriliikkeet ovat ryhmiä, jotka kannattavat äärimmäisiä poliittisia näkemyksiä ja jotka voivat joskus turvautua radikaaleihin toimiin tavoitteidensa saavuttamiseksi.
Ääriliikkeet voivat olla sekä vasemmalla että oikealla poliittisella kentällä.

Valtiomuoto kertoo siitä, miten valtio on järjestäytynyt ja miten sen hallinto toimii.
Suomi on parlamentaarinen tasavalta, jossa presidentillä on rajattu valta.

Kansanäänestys on menetelmä, jossa kaikki äänioikeutetut kansalaiset voivat äänestää tietystä kysymyksestä.
Brexitin kaltaiset suuret päätökset ovat esimerkkejä kansanäänestyksen käytöstä.

Autonomia tarkoittaa itsehallintoa, jonka valtio voi myöntää tietyille alueille tai ryhmille.
Ahvenanmaalla on laaja autonomia Suomen sisällä.

Federalismi on hallinnon muoto, jossa valta jaetaan keskusvaltion ja useiden osavaltioiden tai alueiden kesken.
Yhdysvallat on esimerkki federalistisesta valtiosta.

Politiikka viittaa siihen prosessiin, jonka kautta ryhmät tekevät kollektiivisia päätöksiä.
Politiikka vaikuttaa merkittävästi yhteiskunnan toimintaan ja kehitykseen.

Sananvapaus on perusoikeus ilmaista mielipiteensä vapaasti ilman pelkoa seuraamuksista.
Sananvapaus on keskeinen osa demokraattista yhteiskuntaa.

Äänestysaktiivisuus kertoo, kuinka suuri osa äänioikeutetuista kansalaisista käyttää äänioikeuttaan vaaleissa.
Korkea äänestysaktiivisuus katsotaan merkiksi terveestä demokratiasta.